MERIKOTKA
Ainoa kuva joka tunnistettavissa
![[:-)]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/2.gif "Hymyilee")
Uljas merikotka on maamme suurin petolintu. WWF pelasti sen Suomessa menestyksellisesti sukupuuton partaalta 1970-luvulla. Vuonna 2013 kuoriutui 420 poikasta. Levinneisyys
Merikotka pesii Suomessa lähinnä rannikkoalueilla ja saaristoissa. Viime vuosina merikotkia on pesinyt myös sisämaassa.
Merikotka on levinnyt Euroopan lisäksi Grönlantiin ja Islantiin sekä Pohjois-Aasiaan, Ukrainaan, Japaniin, Intiaan ja Kiinaan.
Vanhat merikotkat pysyvät reviiriensä tuntumassa läpi vuoden, mutta nuoret merikotkat muuttavat. Rengastustietojen perusteella suomalaiset merikotkat saattavat muuttaa Etelä-Eurooppaan asti.
Ominaispiirteet
Merikotkien ominaispiirteitä ovat:
•paino: naaras 5–7 kg, koiras 4–6 kg
•pituus: 78–102 cm
•siipien kärkiväli: 180–244 cm
•sukukypsyys: noin 4–5-vuotiaana
•munia: 1–3, helmi-huhtikuussa sekä
•elinikä: jopa 40 vuotta; vanhin rengastettu yksilö on ollut 25 vuotta.
Pesä ja pesintäMerikotkan pesä on yleensä puussa. Suosituimpia pesäpuita ovat mänty, kuusi, haapa ja koivu. Laji pesii samassa puussa joskus hyvinkin pitkiä aikoja yhteen menoon. Usein lähistöllä on yksi tai useampia vaihtopesiä, joissa sama pari pesii vaihdellen.
Merikotkille on rakennettu myös tekopesiä. Niillä on pyritty auttamaan lajin asettumista häiriöttömille alueille.
Ravinto
Merikotka ei ole erikoistunut saalislajeihin. Sille kelpaa kaikenlainen elävä ja kuollut syötävä. Poikasilleen merikotka kantaa aluksi kalaravintoa. Vähitellen kalaravinto alkaa osittain korvautua mm. lokinpoikasilla, sorsalinnuilla, piisameilla ja minkeillä.
Merikotka pyrkii yllättämään saaliinsa väijymällä pitkään sopivalla korkealla paikalla tai lentämällä matalalla metsän yli rantaan. Merikotkan näkö on hyvä. Talvisaikaan on havaittu lintujen siirtyvän hetkessä kymmeniä kilometrejä ruokintapaikalta toiselle.
Merikotkan uhkana ovatYmpäristömyrkyt
Merikotkaa ovat 1950-luvulta alkaen uhanneet ympäristömyrkyt, kuten:
•DDT
•PCB
•dioksiini ja
•metyylielohopea.
DDT:n ja PCB:n käyttö on nykyisin kielletty Itämerellä. Käyttökieltojen ja -rajoitusten ansiosta myrkkyvaikutukset ovat vähentyneet, mutta eivät poistuneet.
Vielä 1970-luvulla merikotkan munien kuoret olivat ympäristömyrkkyjen vuoksi niin ohuita, että lajin lisääntyminen heikkeni. Myös kuolleiden lintujen kudoksista määritettiin sellaisia myrkkypitoisuuksia, että merikotkia saatettiin kutsua ”lentäviksi ongelmajätteiksi”. Nyt munankuoret ovat paksuuntuneet ja lintujen myrkkypitoisuudet laskeneet.
Merikotkia on kautta aikojen vainottu ja ammuttu. Vielä 2000-luvullakin petoviha purkautuu esimerkiksi siten, että merikotkan poikanen ammutaan kuoliaaksi pesälleen. Joissakin tapauksissa pesää kannattava tukioksa on sahattu poikki ja pesä pudonnut.
Merikotkaa häritsevät tekijätElintapojen muuttuminen on lisännyt merikotkan pesinnän häiriöitä. Pesinnän onnistumista heikentävät esim.:
•metsätiet; metsänhoito ja puunkuljetus
•avohakkuut
•lomamökit sekä
•lisääntyneet veneily, moottorikelkkailu ja mönkijällä ajaminen.
Lisäksi eräillä pesäalueilla on tavattu tahallista häirintää juuri silloin, kun merikotka on hautomassa.Sähköiskut
Merikotkille ovat kohtalokkaita eräät saariston sähköpylväät, joissa lintu voi koskettaa johtoja siivillään. Etenkin Ahvenanmaan saaristossa on sattunut tilanteita, jossa merikotka on kuollut pylväässä sähköiskuun ja lähitienoon sähköt ovat samalla katkenneet. Tällaisia pylväitä suojataan ja korjataan turvallisiksi.
Merikotka on rauhoitettu laji
Merikotka on Suomessa rauhoitettu. Sen tahallinen häiritseminen on kiellettyä, erityisesti lisääntymisaikana ja muutonaikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Myös linnun pesälle kiipeäminen, linnun valokuvaaminen pesältä tai sen poikasten rengastus saattavat olla häirintää, joka edellyttää alueellisen ympäristökeskuksen luvan.
Lisäksi merikotkan säännöllisessä käytössä oleva pesäpuu on rauhoitettu. Tämän katsotaan tarkoittavan kaikkia puussa olevia kotkan rakentamia pesiä, sillä merikotkalla on tapana pesiä vuorotellen eri vaihtopesissä.
Ympäristöministeriö on määritellyt merikotkalle hinnan, jonka linnun kuoleman aiheuttanut henkilö voidaan tuomita maksamaan valtiolle vahingonkorvauksena. Merikotkan ohjeellinen arvo on 7432 €.
Tiesitkö, että...
•Merikotkan ääni on kimakka sarja haukkuvia, kaklattavia ääniä.
•Kun kaksi merikotkaa on muodostanut parin, ne ovat uskollisia toisilleen koko loppuelämänsä ajan.
•Merikotkan poikaset oppivat lentämään vasta 11 viikon ikäisinä.
Kirjoittaja
Aihe: JOULUKUUN 2013 lintu - Merikotka (Luettu 1007 kertaa)