Voiko tällaista iltaa ollakaan? Aurinko ei paista, taivas on harmaa, mutta ei synkkä.
Järven pinta on aivan tyyni, ainoan viirun siihen jättää jonkun vesilinnun verkkainen uinti.
Rantojen puut heijastuvat hiljaiseen pintaan, kukaan ei liiku järvellä. Vastarannalla voi erottaa yksinäisen joutsenen hahmon, hänkin ihailee siellä Järven tyventä pintaa ja kesäillan rauhaa.
Pääskysiä on kuin hytttysiä, ehkä enemmän kuin aiempina vuosina. Lentävät kodin lähellä Järven pintaa - tunnelma on erikoinen.
Tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt, vain linnut - Järvi nukkuu ja uneksii.
Niin teen minäkin parvekkeella istuen ja ihmetellen kuinka kauniissa paikassa saankaan asua!
Saahan tästä nauttia????
