Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Mesis]

Huomenta!

Pilvinen ja harmaa ilma, mutta eiköhän se tästä kirkastu. Ainakin säätiedoitus lupasi aurinkoista.

Mukavaa päivää kaikille!

[Jarmo]

 

ATP...

Pari västäräkkiä hyppeli työpaikan varaston katolla

[Mesis]

Västäräkistä vähäsen 

[Minni]

Huomenia 

Aamun -3 on lämpenemässä. Aamuinen Molli on nyt pilvessä  mitä aineita
lienee napannu 





Kepeää....

[Mesis]

Onpa söpönen koira   .

Aurinko on "vetänyt pilvee" 

Kuuntelin äsken "tuubista" yhden virren, nimittäin tämän:"Taivaassa,ratki taivaassa". Olen monasti ennenkin kuullut sen kummempia miettimättä. Nyt tuli mieleeni, että mitä tarkoittaa tuo "ratki"-sana tuossa keskellä? Olen kyllä kuullut, että on ratkiriemukasta, mutta miten ratki sana sopii tuohon keskelle. Selostakaa minulle miten te ymmärrätte tuon 

[Minni]

Virren tarina
618 Ratki taivaassa, ratki taivaassa

I himmelen, i himmelen

Virren Ratki taivaassa esittely pitänee aloittaa vastaamalla kysymykseen, mitä sana ”ratki” siinä tarkoittaa. Adjektiivin yhteydessä käytettynähän se sana on tuttu: ratki riemullinen, ratki väsynyt… Siinä sen merkitys on ’aivan, ylen, peräti, kerrassaan’. Entäpä sitten ”ratki taivaassa”? Tästä on kysymys: juuri taivaassa, nimenomaan taivaassa ”on riemu iäinen”, mutta ei missään muualla.

Ilmaisu ”ratki taivaassa” on kielellinen kummajainen kaukaa 1600-luvulta. Syypääksi osoittautuu Tammelan oppinut kirkkoherra Laurentius Aboicus: hän suomensi virren I himmelen, i himmelen vuoden 1674 virsikirjaan ja aloitti versionsa sanoilla ”Ratk’ taiwaasa, ratk’ taiwaasa”. Niitä ei ole sen koommin haluttu muuttaa.

Alkuperäisen ruotsalaisen virren (5 säk.) sepitti kirkkoherra Laurentius Laurinus vaimonsa kuoltua 1620. Painettuna se ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin julkaistun ruumissaarnan yhteydessä. Virsikirjaan se ei Ruotsissa sellaisenaan tullut. Toisten tekijöiden käsissä se piankin muuntui ja kasvoi: siinä oli 17 säkeistöä, kun se 1695 tuli Ruotsin virsikirjaan. Siitä Johan Åström (1767-1844) tiivisti vuoden 1819 virsikirjaan 7-säkeistöisen virren, jonka suomensi Bengt Jakob Ignatius (”Ah! taivaassa, ah! taivaassa”); siitä C. G. von Essen muokkasi vuoden 1886 virsikirjaan virren Taivaassa, ratki taivaassa (617). Laurinuksen alkuperäisen virren suomennos karsiutui siinä vaiheessa, mutta siitä otettiin siis mukaan tuo luovuttamaton ”ratki taivaassa”. Vuoden 1938 virsikirjaan palasi se alkuperäinenkin. Siten meillä on kaksi Laurinuksen tekstiin perustuvaa virttä.

Laurentius Laurinuksen pieni virsi (618) on kansanlaulumainen, ja kansansävelmiä tai -toisintoja ovat siihen samoin kuin siitä versoneeseen Åströmin virteen (617) liittyvät sävelmät. Norjalaisilla on omansa, ruotsalaisista kaunein on Taalainmaalta, Skattungbystä. Oman virsikirjamme kansantoisinnot ovat sukua toisilleen, toinen peräisin Savosta, toinen taas Satakunnasta.




Et kyl se ratki mun mielestä on juuri/nimenomaan 

[Jarmo]

Siinä tietoisku

[Mesis]

Kiitos Minni  .   Sinuun voi aina luottaa  . Nyt tuokin asia selvisi.

[TiinaS]

Tänään lähdettiin linturetkelle jo ennen aamu kahdeksaa. Kuultiin Naistingilla kaulushaikara.
Sitten katsoin Poirotin ja sen jälkeen taas kutsui lenkkipolut.
Illansuussa oli meidän terassilla niin lämmintä, että juotiin kahvit siellä.
Huomenna suunnistamme torpalle koska luvassa on aurinkoisia ja lämpimiä päiviä.

[Deb]

Minniltä suloinen tervehdyskuva.

Tiinalla herkullisen näköinen kahvihetki terassilla.


Täällä oli aamusta noin puolipilvistä ja sitten taivas selkeni ja on ollut aurinkoista. Tuulta vähäsen.
Mittarissa nyt +1,7 astetta ja jälleen yöksi ennustettu pientä pakkasta.

Päivän asiat hoidettuna.
Iltapalaa hieman tässä jokin aika sitten ja seuraavaksi huilaamaan.

Hyvää keskiviikon iltaa toivotaan teille kaikille!   

[Jarmo]

 

[Minni]

Kiitos Minni 

Ollos hyvä  google sattui olemaan hyvällä tuulella 

[Mesis]

 


Onpa Tiinalla nätti muki