Eilen illalla olin koiran kanssa lenkillä. Metsästä ihan tien vierestä kuului ääntä. Ensimmäinen ajatus oli, että onpa jotkut lapset rohkeita kun ovat pimeässä metsässä puhaltelemassa kukkopilliin. Vaan kun menin lähemmäs, huomasin, että sehän kukuluu korkealta puusta! Pöllö! Pitkään siinä pällisteltiin ja painoin äänen mieleeni.
Kotona kaivoin sitten pöllöjen äänet ja lehtopöllöhän se! Jo viime vuonna sitä kuultiin kotipihalta ja kuukausi sitten näin samaisessa metsässä jonkun pöllön, jota arvelin lehtopöllöksi, muta varma en ollut. Nyt ei voinut äänestä erehtyä, tältä se kuulosti
http://www.owlpages.com/sounds/Strix-aluco-1.mp3 Yläsivu tuolle linkille
http://www.owlpages.com/ Se kuukauden takainen kohtaaminen oli jännä. Iltahämärissä pöllö istui ison koivun oksalla, ei hievahtanutkaan siitä, istui ja tarkkaili. Siinä tuijotettiin toisiamme pitkä tovi ennen kuin pöllö kiireettömästi lensi pois. Upea! Nyt ei ole enää sitäkään puuta. Se kaadettiin rakennustyömaan tieltä pois. Pöllö parka menetti tähystyspuunsa.
Onneksi se ei siitä kuitenkaan hermostunut niin, että olisi lähtenyt pidemmälle pois. Siis jos se nyt ylipäätään oli sama yksilö.