Koiranpäivä oli minulle uusi tuttavuus "ajatus" en koskaan voi unohtaa ihanaa Pöppö koiraani joka kuoli marraskuussa ja en voinut muuta kuin ottaa heti uusi saman rotuinen pentu joka on kyllä kiitettävästi on täyttänyt tyhjää tilaa kodissani, mutta täytyyhän minun ymmärtää, että uusi koira on oma persoonansa ei toisen korvike. Pikkuhiljaa olemme sopeutuneet, oppineet toistemme tavoille ja tasapainon tunne vahvistut, mutta koskaan mikään , eikä kukaan voi korvata tuota sydämmeni koiraa, (minulla on ollut kolme koiraa) mutta ajattelelen kuin lapsista, että toinen on vain eritavalla ihana sydämen lapsi ja rakennan arkea tämän koiran kanssa. Yritän olla vertailematta, mutta kun tulee noita tottelevaisuus juttuja, niin en voi kuin huokaista ja miettiä olenko tullut vanhaksi kouluttajaksi vai onko tämä vain riiviö jolla on harvassa korvia