Mä olen useita vuosia huhkinut viikatteen kanssa "omalla niitylllä"
. Se on vanha etelään viettävä paahteinen peruna/viljapelto, jonka yläosa on hiekkapohjainen. Valitettavasti se vaan sijaitsee yli 200 kilometrin päässä, joten en sen kehitystä pääse kovin usein seuraamaan kun en autoakaan omista
. Ennen ensimmäistä niittoa siinä kasvoi runsaasti horsmaa, pujoa ja koivun vesoja. Muutaman niittokerran jälkeen se olkoi jo muistuttamaan niittyä.
Ja tänä kesänä kaupunki meni vetämään viemäröinnin tosta keskeltä
, en oo nähnyt kuinka pahasti niitty on myllätty.
Ohessa muutama pokkariräpsy työn tuloksista. Harmi kun ei ole kuvaa alkutilanteesta.
Hikoilua tiedossa
Viikate on puhunut ja niitty haravoitu.
Alaosa on rehevämpää.
Muutosta on tapahtunut.