Ihan pakkohan minun on kertoa. Pari päivää sitten kerroin, etten nähnyt PIKKU KURREA toispuolellmäkkee. Mutta tänään näin ja aivan parin metrin päästä !
Olin käymässä pikaisesti toispuolellmäkkee setäni luona. Rupattelin hänen keittiössään, kun yhtäkkiä hänen vaimonsa sanoi, että nyt tuolla on se pikku kurrekin. Katsoin heti ikkunasta ulos. Auringonkukkasiemenpönttö on aivan melkein ikkunan alla. Siinähän se Pikku Kurre naposteli siementä . Seuranaan oli kaksi isoa kurrea. Kaikilla komeat harmaat talviturkit.
Menin pian ulos ja Pikku Kurre vain jatkoi naposteluaan. Katsoi vain minua ja jatkoi. - Voi, miten iloinen olen, että kaikilla pikku kurreilla menee hyvin. Ovat niin pulskia ja turkki kiiltää.
Tällaiset asiat ovat niitä todellisen ilon antajia.
