Se Iltalehden juttu, että kennelistä haltuunotettiin 50 koiraa ja 4-5 jouduttiin lopettamaan oli...
Lähinnä järkytys, koska kenneli on erittäin tunnettu (tiedän kennelin nimen, mutta en halua kertoa sitä julkisesti) ja todella arvostettu ja heillä on ns. huippukoiria.
Tässä on käynyt niin, että koiramäärä on päässyt kasvamaan ja kasvamaan pikkuhiljaa niin suureksi, että
varat ja aika ei enään ole riittänyt koirien hoitamiseen. Järki ei niinsanotusti ole ollut mukana touhussa.
En vaan voi ymmärtää, ettei näiden ihmisten päässä olisi sitä järkeä ollut, tosi mukava ja fiksun tuntuinen pariskunta. Ja koirat tietty näyttelyssä aina priimakunnossa.
Kulissien takana pitäisi aina ehkä jonkun käydä tutustumassa, mikä on todellisuus silloin, kun pentuja
on ollut paljon.
Me kasvattajat kyllä toivotaan, että Kennelliitolla riittäisi resursseja seurata kasvattajien tuottamien
pentujen määrää ja kun se ylittää ns. normaalin rajan, niin kennelissä kävisi kennelneuvoja.
Se olisi jo kasvattajallekkin etu, jos kaikki on hyvin. Mutta sitten saataisiin kuitenkin kartoitettua myös
nämä hoitamattomat kennelit.
Koko ajan keskuudessamme kiertää huhuja kenneleistä, joissa joku on pentua käynyt katsomassa, että
ikinä en sieltä pentua ostais. Sen verran oli sotkuinen ja koirat likaisia ja takkuisia ja sairaan näköisiä.
Kun pyytää heitä ottamaan yhteyttä kennelneuvojaan tai paikalliseen eläinsuojeluvalvojaan, niin
he eivät halua kuitenkaan puuttua.
Itse olen ollut nuorena tyttösenä Helsingin Eläinsuojelyhdistyksen eläinvalvoja (kouluttamaton, siihen aikaan) ja olipa järkyttävää vapaaehtoistyötä. Mutta tuntui, että ennen puututtiin paljon nopeammin
asioihin. Ihmisistä on tullut nykyään niin välinpitämättömiä. Maailma on muuttunut niin paljon, että
kun tällaista pentutehtailua ja eläinsuojelurikkomusta tapahtuu niin paljon, niin ihmiset alistuu toteamaan
sen olevan ikäänkuin normaalia "tänään". Tai ainakin sellaista, johon ei voi puuttua.
Ok, resurssit ovat pienet, eikä eläinvalvojilla riitä aikaa, kuin hyvin karkeisiin juttuihin, mutta ei silti
ole turhaa ilmoittaa myöskään epäillyttävistä tapauksista.
Minä olen eilen soittanut Kennelliittoon ja kertonut yhdestä epäillyttävästä pennunkyselijästä.
Hän on ollut kasvattaja ja lopettanut v.2000 pennuttamisen yhtäkkiä ja nyt keräilee pieniä "helppoja"
rotupentuja alkaakseen varmaan taas pennuttamaan. Ei sinänsä mitään erikoista, mutta kun aijemminkin hänellä on ollut 5-6 erirotuista, ei yhteensopivaa rotua, pentueita ollut 9, niin mulla ainakin hälytyskellot soi. Minulle hän kertoi haluavansa vain tämän yhden cockerin pennun, että voisi mennä sen kanssa
näyttelyihin. Salasi minulta olevansa kasvattaja, eikä kertonut, että on juuri ostanut toisen erirotuisen pennun. Aina meidän keskuudessa sanat kiertävät ja samasta ihmisestä oli tullut muitakin kyselyjä
tuttavalleni villakoirakasvattajalla.
Onneksi pidämme yhtä. Saattaa olla, että syyttömätkin joutuvat kärsimään, mutta riskejä en ota.
Pentujani ei pidetä rahantekokoneena. Sitten pidän vaikka yli-ikäisiksi täällä kotona niin kauan että
hyvä koti löytyy.
Tuntuu varmaan hassulta, kun näin avoimesti näistä asioista kerron, mutta haluan teidän tietävän
mitä koirakauppa tänään on.
Ei kuitenkaan aina näin negatiivista tämä kasvattaminen, paljon iloa tuottavia asioita on kuitenkin
vastapainona vaa assa, eihän tätä muuten jaksaisi