Kaunista keskiviikkohuomenta!
Ihana aamu. Heräsin 6.50, eli kymmenen minuuttia ennen kellon soittoa virkeänä hyvin nukutun yön jälkeen. Niin, minulla soittaa kello aina seitsemältä, vaikka saisi nukkua, koska rakastan aamuhetkiä. Saa kaikessa rauhassa juoda aamukahvit, käydä laittamassa linnuille ja oraville ruokaa, ulkoiluttaa koira ja kuunnella luonnon ääniä. Yksi asia minua on ihmetyttänyt, nimittäin se, että teillä on mustarastas lauleskellut vaikka kuinka kauan, mutta täällä en ole vielä kertaakaan sen huilua kuullut, vaikka se jo hetken on täällä ollut.
Nyt hetki pönttöilyä, sitten tv:stä tunteita ja tuoksuja ja sen jälkeen pikkuhiljaa valmistautumista työelämään.
Kepeätä keskiviikkoa kaikille!