Herra Gabriel on sitten viettänyt viikon kesäkodissa ja nyt tutkailee ympäristöä täällä kotona kotona. Hän haluaa lähettää kaikille terveisiä ja kertoa suuresta uroteostaan, siis
Mamma tarjosi kesäkodissa tyhmää ruokaa. Haistoin sitä ja menin pökkäämään mammaa että antaisi jotain muuta. Eihän se tajunnut, hoki vaan, että sait jo ja syö. No minäpä päätin näyttää mammalle, mitä on TUORE ruoka ja hipsutin pihalle. Olihan se mamma jo eilen tarjonnut jotain sellaista sätkivää otusta, se haisi ihan hyvälle mutta kun sitä lähestyi, se alkoi hyppimään. Katsoin silloin syyttävästi ja menin sisälle. Ai niin, siis hiippailin sinne pihalle ja kävin katsomassa vieläkö siellä sätkii mutta mamma oli vieny sen pois. No jotain rapinaa kuului rannan suunnasta ja päätin vähän tutkailla että onko se sätkijä siellä. Tuijotin ja tuijotin ainakin minuutin ja sitten sisälle. En kyllä ymmärrä miksi mamma kiljui, olinhan jo melkein syönyt sen hiiren, vähän häntää vain näkyi suupielestä! Mamma olis varmaan halunnut osan. Siis takaisin ulos ja uusi hyökkäys. Ihan elävänä tiputin se metsähiirulaisen mamman jalan viereen ja taas se kiljui!!! Räppäsin sitä takan vieressä vähän, siis sitä hiirulaista, eikä se enää liikkunut. Mamma tuli ja varmaan söi sen. Oli tosi kiva kun se viellä kehui kuinka hyvä poika olinkaan.
Että tälläisia terveisiä tällä kertaa.
ps. mamma käski sanoo että se oli niin järkyttynyt, ettei saanut kameraa laukusta eli kuvaa ei sitten ole.