Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Rouva Hömötiainen]

Meillä on pihapiirissä pyörinyt nyt varmaan ainakin viime keväästä lähtien KulkijaKissa. Arka, talon alle pujahtelija. Olen ruokkinut sitä aika säännöllisesti.
Jokunen aika sitten se hävisi, siitä ei kukaan ollut tehnyt mitään havaintoa. Pari päivää sitten meidän pihan "puutarhurit" olivat sen nähneet taas pihalla. Se oli ollut hyvin rauhallinen, ei kovasti häiriintynyt eikä pelännyt puutarhureita.

Eilen vein ruokaa kompostorille, jossa kuvittelen siilien majailevan. Kas, Hän olikin siellä syömässä. Antoi tulla melko lähelle ennenkuin lähti huuliaan lipoen pois.
Tänään iltapäivällä vein ruokaa ja kun kävin katsomassa, oli kaikki hävinnyt.

Juuri äsken menin viemään iltaruokaa ja Kulkija olikin jo odottamassa. Laitoin ruoan lautaselle ja juttelelin matalalla äänellä. Ette ikinä usko:
se tuli ruokalautaselle aivan jalkojeni juureen ja söi ahneesti!
Juttelin edelleen ja lähestyin aivan hiljaa..... sydämeni pomppivat äänet kuuluivat selvästi...... jännitin niin tätä tapaamista!
Ja ette ikinä usko nytkään:
se ahmi ruokaa kuin viimeistä päivää
ja................
ojensin hiljaa ja rauhallisesti käteni..................
ja sain..............
kuin .................
sainkin............

RAPSUTTAA sitä korvan juuresta!!!!

Siis: olen koko ajan sanonut, että jos minulla olisi aikaa olla tuolla pihalla, niin tuo kissa olisi tuotapikaa kesytetty! Mutta että nyt näinkin vaikka minulla ei olekaan aikaa - olen haljeta onnesta!!!!
---------------------
Nyt syntyy vain kysymys: onko sillä mahdollisesti pennut jossakin koska noin ahnaasti tuota ruokaa syö. Seurailen siis tilannetta, syyskuussa olen lomalla ja sitä ennen selvitän tuon kissan tilanteen. Vaikka se vaatisi sitten sen, että itse menen tuonne talon alle katsomaan! Kyllä sinne pääsee!

[Jarmo]

  Toivotaan että kaikki päättyy hyvin

[Sus]

  Onnittelut! Että noin kesyyntynyt on hän!

Tuo pentujuttu saa kyllä miettimään... eihän sitä voi esim. loukuttaa, ennen kuin tietää onko jossakin kenties pennut! Hankala tilanne.

Ootko varma, että hän on tyttö? Ootko päässy kurkkimaan niin tarkkaan...?

Joka tapauksessa ihanaa, että pidät huolta ja olet valmis selvittämään tilanteen.

[Rouva Hömötiainen]

Sehän tässä hankalaa onkin, että en päässyt kurkkimaan ovatko nisät turvoksissa vaiko onko jalkojen välissä jotain turpeampaa.
Jos pääsen niin läheiseen kontaktiin, että tiedän sukupuolen, niin sitten on  helppo homma. Mutta nyt täytyy miettiä tarkkaan tuota loukuttamisasiaa.
Hitsi, minä vielä selvitän tuon Kulkijan. JOs mulla ei olisi yhtään kissaa itsellä, olisi tuo jo mulla sisällä. Mutta eihän Häntä voi tänne tuoda - riita siitä syntyisi. Ja kun ei tiedä noista mahdollisista pennuista .....

[Mesis]

Oi että, kun ihana juttu. Minuakin ihan jännitti, että antaako kisu rapsuttaa vai lähteekö pakoon.

[anja]

Upea juttu Hömis! Ja varmaan taas saa kulkija pian uuden ja rakkaan kodin! 

[Rouva Hömötiainen]

Tämä kyllä ylittää nyt kaiken!

Menin äsken pihalle ruokapurkin kanssa. Tuli siihen naapuri, jonka kanssa jäin tietysti juttelemaan. Juteltiin ja turistiin.

Ja sitten yht´äkkiä yllättäen se taas tuli ja hiipi varovasti ruokapaikalle. Arka on kuin mikä, kun menin lähelle, pujahti oitis talon alle.
Menin sitten hiljalleen sinne pensaan juureen, juttelin hiljaa ja kutsuin lähelle.
Ja sitten:

.............
se tuli!!!! Se tuli aivan lähelle - ja uskokaas vaan:
sain silittää sitä koko pituudelta!!!
Laiha on kuin mikä, pienikokoinen, mutta muuten hyvänoloinen.

Ja jos tämä näin rupeaa menemään, niin pian otan sen syliin!!!!!!!!!

Olen enemmän kuin onnellinen! Sittenkin se onnistui, olen voittanut sen luottamuksen!
No, eihän tämä suinkaan ole minulle ensimmäinen, mutta tämä on sitten Riesa-kissan jälkeen ollut haastavin.
-----------------------------
Antakaa anteeksi tämä höpönlöpö-jutusteluni. Mutta olen niin onnellinen!

[Ansku]

Ihanaa että joku malttaa kesytellä kulkukissoja! Niillä on aina sen verran paremmat mahdollisuudet löytää uusi rakastava koti, jos ne on edes vähän kesyjä! 

[Sus]

Hömis!

Eläimen luottamuksen voitto on kuin... sanat loppuu.

[Rouva Hömötiainen]

Samaa mieltä, Sus! Ei sitä voi selittää - se täytyy vaan kokea. Ja se joka on sen kokenut, tietää miltä se tuntuu!
Se on kuin olisi ylittänyt Mont Everestin!

[Motteri]

Ihanaa luettavaa 

Meillä on villikissa nimeltään Kisu.
Talvella se kulki nurkissa ja pakkasta oli -25 niinpä loukutettiin se.
Nyt se elää tylsää sisäelämää kahden vanhan kissan kanssa 

Pakko laittaa kuva kun nyt sen osaan, paitsi liian isoja ovat 
Uusi yritys pienemmällä.

[hippiäinen]

Ihana kertomus KulkijaKisulista       toivottavasti kulkijalle löytyy hyvä ja rakastava koti   

[Mesis]

Kaunis Kisu Varpusella.

Hömikselle  . Ihana tunne varmaan, kun on saanut kesytettyä kisun.

[iipa]

KulkijaKissa tietää kehen voi luottaa. Toivottavasti sillä ei ole pentuja siellä talon alla.
Varpusen Kisu on söpöliini.

[Sus]

Varpusellakin niin söpö kulkijakissa.

Mukavaa Varpu, että osaat nyt laittaa kuvia.

Peukutuksia Hömiksen kulkijakissalle ja Hömikselle homman etenemiseen!