Olen tänään jutellut noiden vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Tämän päivän Iltalehdessä on haastattelu heistä > Arjen sankarit. Erittäin mielenkiintoinen.
Ja aivan samaa mieltä: ei riitä että rakastaa paljon, on osattava myös ottaa vastuu.
Kun otat kissan, on mietittävä sitäkin, että kissa voi elää jopa 20 vuotta. Mietipä omaa ikääsi. Sen takia en itse enää voi ottaa kissanpentua.
Menen maanantai-iltana katsomaan noita pentuja, joiden oletan olevan Lahjan pentuja. Laitan sitten kuvia. Lahja on vielä löytöeläintalossa ja imettää orpopoikasta.
Noilla Lahjan poikasilla, jotka pelastettiin talon alta, oli ollut jokin tauti. Ne olivat lakanneet syömästä ja menneet hiljaisiksi. Ne oli viety lääkäriin ja olivat saaneet antibioottikuurin ja nyt ovat kuulemma virkeitä ja leikkisiä. Eli siis selvinneet. Eihän se ihme olekaan, jos ovat olleet sairaita.
Jos en olisi saanut kiinni Lahjaa ja rakennusmiehet eivät olisi huomanneet poikasia, olisi koko sakki menetetty!
Ehkä sittenkin kaunis loppu. Vaikka yksi poikasista todennäköisesti menetettiin. Mutta on tehty niin paljon kuin voidaan. Ja jos noilla kaikilla poikasilla oli jokin sairaus, niin kuinka se yksi olisi tuolla ulkona selvinnyt ilman antibioottia. Ja sitähän ei sille kukaan olisi voinut täsmäantaa, koska sitä ei saanut millään kiinni.
