Kyllä Tossavainen osasikin ottaa Pikku-Toivon. Ensin sitä piti etsiä jokapaikasta, pieni kun piiloutuu ihan minne vaan. Kun se lopulta saatiin esille, pelkäsi ensin raukka kovasti, mutta aika nopeasti tottui Tossavaisen käsittelyyn ja siinä saikin sitten olla koko illan. Maito tuli tuttipullosta suuhun ja raksut syötettiin myös kädestä!
Kyllä selvästi näki, että kiintymys oli molemminpuolista ja Tossavaisen huolenpito aivan ihanaa!
Tossavaisen sylissä se olikin melkein koko illan! Ja taisi Tossavainen opettaa sen sellaisille tavoille, että mummin on vaikeata sitä helliä aivan niin kovasti!
![Hymyilee [:-)]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/2.gif)
Kuinka tuollainen pikkuinen voikin sytyttää hellimisviettiä! Ja vaikka pikkuisesta tuleekin iso kissa aika pian, ei se kiintymys ja huolenpito lopu siihen. Hänellä on oma koskettava tarinansa taustallaan ja se ruokkii sitä rakkautta ja huolenpitoa koko hänen elämänsä.
Kaikki kissani ( tähän saakka 6) ovat olleet jollain tavoin löytökissoja tai ressukoita.