Kuulin tänään liikuttavan kertomuksen.
Eräs naapurini kertoi, että kun hän tuli pimeänä ja sateisena iltana taannoin kotiin, kohtasi hän ihmeellisen näyn.
Pihalla piipersi joku kolmikko. Hän hieraisi silmiään, ei, oravia nuo eivät voi olla enää näin pimeässä. Mitä ihmettä ne ovat???
Sitten hän huomasi: kolme pientä kissanpoikasta piipersi pienillä jaloillaan jonnekin - karkuun kaiketi. Ja sitten viimeiseksi varmasti sinne talon alle piiloon.
---------------------------------
Ja siinähän olivat siis Tande, Mi ja Pikku-Toivo!
Kun äitiä ei enää ollut ja kolmikko seikkaili keskenään ja koetti tulla toimeen millä sitten tulikin.
---------------------------------
Pikku-Toivolla on nyt kolme kummia, he kaikki ovat auttaneet niin äidin kuin pikkuistenkin pelastamisessa.
Ja tämä naapuri, joka näki pienet kissat pimeässä illassa, on pappi, joka asuu meidän talossa.
Ajattelin pyytää häntäkin sitten kummien kanssa Pikku-Toivon ristiäisiin.
Ei siis mitään sellaista leikkimistä, että pappi "kastaa" Toivon, vaan pieni kaunis tilaisuus, jossa kerron kummeille heidän "tehtävästään" ja pappi tulee siunaamaan Pikku-Toivon elämän taipaleelle.
Toivon kummien tehtävänä on vain pyytää Pikkuiselle Toivolle mahdollisimman pitkää ikää, ilman sairauksia ja vain yksi toivomus: rakastaa Pikku-Toivoa mahdollisimman paljon!
Eihän se ole ylivoimainen tehtävä, eihän....?
