Olipas jäänyt kauas historiaan!
No, ei meillä varsinaista mitään uutta. Pikku-Toivo leikkii ja enot saavat kyytiä. Reino-eno on selvästi hänen kaverinsa, leikkitoveri ja uskottu. Arvo-eno on idoli, suuri esikuva, jonka jokaista tekemistä pitää pikkuisen yrittää matkia.
Harmittaa vaan, kun ei vielä pikkuinen pääse eteisen kaapin päälle - se onkin vielä Arvon omaa reviiriä - vaan ei kauan.
Toivo on oppinut "juttelemaan" - en tiedä mistä moinen. Hän pitää jatkuvaa kurnutusta. Olisiko Reinolta oppinut tuon jännän äänen. Reino nimittäin pitää tuota kurnutusta aina öisin, kun hän leikkii töppösleikkiään. Kaikki villatöppöset eteisen kaapista alas ja niitä kuljetetaan edestakaisin ja pidetään erikoista kurnutusta.
Äsken Pikku-Toivo jo meni minun sänkyyni ja kurnutti siellä kovasti: "Mummi, alahan joutua, olisi aika saada tissutusta!"