No hei, tämäkivvielä.
Ny saatan hyvi neuvoo, kui tupakinpolton lopetatte, tai lopetatteko ollenkaa. Mullaha ei o välii, ku miä
olen päätökseni tehny ja tuska on nyt jo aivan sama, alanko taas, vai jatkanko lakkoo vaa.
Ihan estemmäiseks, voin sanoo, et jos yhtääkä pahalta tuntuu, ni ei kannata sinnitellä,
eiku tupakiks vaa ja äkkii. Sen sijaa, jos sen saa loppumaa ihan tosta vaa, ettei tunnu missää, ni
sillon. Ihan huvin vuoks se ei varmaa kantsi, jos mieli kuitekki tekee.
Miä jo sillon, ku tätä lopettamista mietin, nin arvelin, jottei se mun kohdallan enää saata mikää loistojuttu edes ollakka, aavistin, et se johtaa johokki muuhun ikävää ja täs sit ny sitte ollaa. Ei millää elämän alueel o viä alkannu yhtää hippustaka helpottaa. Ei o parantunnu olo mitekää, päivvaston, siittä lähtien ku lopetin, on olo tuntunnu aina vaa kurjalta ja kurjaaki kurjemmalta.
Miä voin vaik luvat, et jos jollonkin jossaki tilantees hoksin, et joku juttu meni paremmin ny, kun sillon ku tupakoin, nin mainittenkin siittä.