Sellainen jutska vielä, et kun olin käynyt kiertelemässä vähän mualimaa, niin vaihdoin yökkärin päälleni. Arvelin ettei ketään ole enää tulossa.
No, ovikello soi. En liikauttanut evästäkään. Soi toisen kerran, enkä vieläkään reagoinut siihen mitenkään.
Sit koputettiin ja postiluukusta tuttu ääni kutsui mua nimeltä.
Talkkari siellä kanelipullapitkon kanssa mua huhuili.
Oli innostunut taas leipomaan ja halus tuoda maistijaisia.
Siinä sit vaihdoimme kuulumisia. Olivat miehensä kanssa kuulleet Puhelinlangat laulaa-konsertin.
Kovasti oli kiinnostunut lisää asiasta. Olen hänelle ja monelle muulle tämän asukkaalle mainostanut Pönttölää.
Ihmettelyä monessa Pönttölä aiheuttaa.