Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Sus]

Siis mie haluaisin nyt saada selvyyden tästä jutusta, että tuleeko tilhet ihan oikeasti "känniin" pihlajanmarjoista, joissa on ollut käymisreaktio? Vai onks tää urbaania legendaa? Kun siitä aina puhutaan. Että ne lenetelee ja poukkoilee sitten holtittomasti miten sattuu?

Lintukirjassa ei tällaisesta mainittu sanallakaan, vaan sanottiin, että tilhet pystyvät käyttämään pihlajanmarjoissa olevan alkoholin hyväkseen. (Alkoholihan on puhdasta sataprosenttista energiaa.) Ja että tilhen maksa polttaa alkoholia tehokkaammin, kuin minkään muun eläimen.

Että mitens tää nyt on? Vai onks ne aluksi "hieman kännissä", mut toipuvat siitä hyvin nopeesti...? Vai miten?

[talitintti]

Mielestäni olen lukenut tästä jutusta joskus niin, että tilhen vatsa kestää alkoholin hyvin. Kai se on legenda että ne känniin tulisi  . Ei mulla varmaa tietoa ole, mutta näin muistan lukeneeni.

[Pyryharakka]

Tietoa tilhen maksasta

 

[Sus]

Kiitti Pyris. Musta alkaa tuntua, että juttu on enemmän sitä urbaania legendaa. "Tilhen maksa polttaa alkoholia 10 kertaa nopeammin kuin esim. ihmisen maksa..." jne.

Tosin hiukan epävarmana asiaa pidetään tuon eka linkin perusteella, että varmuudella ei voida todistaa...

Mutta että poukkoiluun voi olla syynä esim. panikoituminen, jos havaitsevat lähistöllä esim. varpushaukan. yms.

[Sus]

Lainattua:

"Tilhellä on perinteisen suomalaisen käsityksen mukaan juopottelijan maine. Tämä uskomus on kuitenkin pääosin väärä. Vaikka tilhet pakkasjaksojen jälkeen suurella innolla ahmivat käyneitä pihlajanmarjoja, niin ne eivät yleensä humallu.

Tilhellä on muihin varpuslintulajeihin verrattuna poikkeuksellisen suuri maksa. Tilhi pystyy siis tehokkaasti polttamaan alkoholeja ja samalla varastoimaan nopeasti energiaa rasvojen muodossa. Poikkeuksellisen suuri annos käyneitä marjoja voi tietysti aiheuttaa tilhelläkin kevyttä mielen herpaantumista, mutta ennemmin tätä voisi kuvitella tapahtuvan pienehköllä mustapääkertulla tai räkättirastaalla.

Kaupunkien ja taajamien vilkasliikenteisillä alueilla toikkaroivat tilhiparvet eivät siis lentele humalassa. Niiden lähes holtittomalta vaikuttavat lentelyt johtuvat pikemminkin turhan vilkkaasta pakoreaktiosta. Vaaran uhatessa tilhiparven pasmat yleensä sekoavat ja tilhet pyyhältävät suuntaan jos toiseen. Tällöin niitä kopsahtelee autojen tuulilaseihin ja talojen ikkunoihin."