Rutto eli paiserutto (lat. pestis tarkoittaa kulkutautia yleensä) on tarttuva kuumetauti, jonka aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri. Tauti on yleinen jyrsijöillä ja leviää niistä kirppujen välityksellä ihmiseen ja saattaa esiintyä laajoina epidemioina tai pandemioina.
Paiseruton itämisaika on 2–10 vuorokautta ja taudinkuvaan liittyvät korkea kuume, märkäiset paiseet ja verenpurkaumat iholla. Bakteerin taudinaiheutuskyky perustuu siihen, että se säilyy hengissä elimistön syöjäsolujen eli fagosyyttien sisällä. Bakteeri lisääntyykin nopeasti elimistössä ja aiheuttaa lopulta verenmyrkytyksen.
Historian aikana tiedetään olleen useita paiseruttoepidemioita. Intian ja Kiinan historiassa tunnetaan useita tapauksia. Ruttoa on tavattu Euroopan alueella ainakin 500-luvulta alkaen. Vuonna 542 keisari Justinianus I:n hallitessa rutto surmasi suuren osan Itä-Rooman väestöstä. Välillä rutto lähes katosi Euroopasta, mutta palasi 1300-luvulla, jolloin se sai nimen musta surma.
Musta surma oli historian tuhoisin epidemia. Se raivosi vuosina 1348-1351 koko Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa ja tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä. Eurooppaan sen toivat mustarotat, jotka tulivat eräässä kauppalaivassa Genovaan. Nälän heikentämään kansaan iskenyt musta surma levisi nopealla vauhdilla ympäri Eurooppaa. Ruotsissa kuningas Maunu Eerikinpoika, "Maunu Liehakko", menetti kruununsa epidemian vuoksi: aatelisto katsoi hänen syyllistyneen "Jumalan pyhän maailmanjärjestyksen" häpäisemiseen, koska kuningas oli kieltänyt maaorjuuden ja yleensäkin rajoittanut aateliston mielivaltaa. Kuningas pakeni itään ja hän sai turvapaikan Laatokan Valamosta, jossa hänen hautansa on. [1]
Tämän epidemian jälkeen ruttoepidemioita esiintyi tuon tuostakin eri puolilla Eurooppaa satojen vuosien ajan, kunnes se 1700-luvulla käytännöllisesti katsoen hävisi. Sen sijaan sitä esiintyi edelleen eräissä osissa Aasiaa. Suomessa on kuvausten perusteella esiintynyt mahdollisesti paiseruttoa myös 1504–1505 ja 1710–1711. Vuonna 2001 New Yorkissa levisi paiserutto, paiseruton leviäminen tapahtui samoihin aikoihin syyskuun 11. päivän iskujen kanssa. Aluksi arveltiin paiseruton takana olevan bioterrorismin, mutta syyksi osoittaui newmexicolainen pariskunta, joka oli saanut tartunnan rotista ja tullut matkalle New Yorkiinlähde?.
Nykyään paiseruttoa voidaan hoitaa tehokkailla antibiooteilla ja tauti on täysin hoidettavissa, jos lääkitys aloitetaan ajoissa. Tautia estetään myös laajoilla myrkytyskampanjoillalähde? ja yleisen hygienian parantamisella.
On myös esitetty epäily, että keskiajan ruttoepidemia olisi ollut tosiasiassa jokin verenvuotokuume, lähinnä ehkä Ebola koska useimmat historiassa kuvatuista oireista sopivat paremmin sellaiseen kuin paiseruttoon; koska biologisia näytteitä muinaisesta epidemiasta ei ole säilynyt, ajatus on todistamatta.
