Kyyros oli kuningas Kambyses I:n poika. Kambyses kuului Persiaa pitkään hallinneeseen Akemenidien hallitsijasukuun. Kambyses I hallitsi yhdessä sukulaisensa Arsameen kanssa Anshan pientä kuningaskuntaa, joka oli suuremman Median alainen. Kun Kambyses kuoli vuonna 559eaa., Kyyros nousi kuninkaaksi ja ilmeisesti syrjäytti vielä elossa olevan Arsameen pois vallasta.
Kreikkalaisen historioitsijan Herodotoksen mukaan Kyyros joutui jo nuorena poliittisen vehkeilyn uhriksi ja hänet yritettiin tappaa heti synnyttyään. Kyyroksen nuoruudesta kerrottiin legendaa, jonka mukaan hän eli nuoruutensa karjankasvattajan poikana. Vasta myöhemmin hänen vartuttuaan kävi ilmi, että hän oli kuningas, kun kylän lapset asettivat Kyyroksen kuninkaakseen. Tätä Herodotoksen esittämää kertomusta Kyyroksen nuoruudesta pidetään legendana.
Kyyroksella oli kaksi poikaa: Kambyses ja Smerdis. Tyttäriä hänellä oli useita, joista Atossa meni naimisiin Dareios I:n kanssa ja oli Kserkses I:n äiti. Herodotoksen mukaan Kyyros kuoli taistelussa massagetteja vastaan.
Kreikkalainen filosofi Ksenofon on kirjoittanut Kyyroksen nuoruudesta fiktiivisen kertomuksen, jonka kreikankielinen nimi on Kyropaidea eli Kyyroksen kasvatus. Ksenofon kuvailee teoksessa nuoren prinssin kasvatusta. Teoksessa nuorta prinssiä opetetaan pettämään vihollisiaan ja tavoittelemaan valtaa kaikin tavoin. Kyseinen teos toimi esimerkkinä niin Aleksanteri Suurelle kuin Machiavellin teokselle Ruhtinas. Esimerkkinä Kyyroksen poliittisista taidoista, pidetään Vähän-Aasian kreikkalaisten kaupunkien ja Babylonian valloitusta, vailla väkivaltaa.
Persepoliksesta tehdyt arkeologiset löydöt osoittavat, että Kyyros Suuri II:n aikana Persian valtionuskontona toimi zarathustralaisuus
