Kerran muinoin muutti eräs suomalainen Pohjois-Amerikkaan asumaan. Ensimmäisenä syksynä hän ajatteli ryhtyä tekemään talveksi polttopuita, mutta kun ei tiennyt kuinka kylmät talvet seudulla normaalisti oli, päätti hän käydä kysymässä asiaa naapurissa asuvalta vanhalta intiaanilta.
Hän menikin intiaanin luo ja kysäisi, tuleeko ensi talvesta kylmä.
"Saattaapa tuo jonkin verran pakkasia pidelläkin," tuumi inkkari.
Mies meni kotiinsa ja hakkasi halkoja melkoisen kasan. Ja teki vielä vähän lisääkin ihan varalle.
Myöhemmin mies meni uudestaan kysymään intiaanilta, kuinka kylmä talvesta oikein tulee.
"Kyllä saattaa pidellä aika pakkasia," tuumi intiaani.
Mies meni taas kotiinsa ja päätti hakata vielä lisää puita, koska intiaani oli sanonut pakkasia tulevan. Tekikin sitten lisää halkoja melkoisen kasan, niin että varmasti riittäisivät kevääseen. Ja vieläkin, ihan varalta vain lisää, etteivät varmasti loppuisi kesken.
Taas mies poikkesi naapuriin kyselemään intiaanilta, millainen pakkastalvi olisi tulossa ja riittäisivätkö hänen halkonsa kevääseen.
"Tulee hirveä pakkastalvi, niin kova ettei ole ollut miesmuistiin," sanoi vanha intiaani.
"Mistä sinä oikein näet sen?" kysyi mies.
"Siitä kun valkoinen mies tekee paljon halkoja..."
