Kiitti mirrinminttuvinkistä, iipa. Kokeillaan. Jos tehoaa, hankaan koko itteni tuoksumaan siltä.
Jospa hää sitte tykkäis musta.
Oon tehny semmoista, että meen lattialle istuun, lautasella herkkupaloja, (toissapäivänä oli jauhelihaa, eilen kinkkua) ja Nöpö kun tulee siihen n, 1,5 m päähän ihmetteleen, heitä sille lattialle murusen kerrallaan, joka kerta aina lähemmäs ja lähemmäs itteä. Hän suostuu kyllä tulla ottamaan ihan puolen metrin päästä. Sitte tarjoon kädestä. Toissapäivänä ei suostunu tulla suuhun ottaan kädestä, mutta tassulla onnistui sohimaan niin, että yks pala putos lattialle, siitä söi. Seuraavan palan sai tassulla KIINNI ja tassulla pisti suuhun. Se oli jo edistymistä, että uskals tassulla mun sormia sohia. Ja sitte eilen, tein samalla lailla ja KAPPAS, viimoset palat haki kädestä ihan suoraan suuhun vaan. Sekin oli edistystä. Että kai tässä jotaki toivoa on.
Mulla ihan sydän parkuu, kun en saa vaavaa pidellä sylissä
, ku hää on niin syötävän söpö pikkanen hellanlettas lutunen.