Ehtoota. Olipa jännää lukemista toi imurointijuttu.
Hyvä, et vihdoin se onnistui.
Sus, auttaisko, jos useammin käyttäisit sitä imuria?
Vaikka keittiössä, etkä kovin kauaa kerralla hurruuttelis sitä. Kisut tottuisivat imurin ääneen.
Muistaakseni Pörri pysytteli katseluetäisyydessä ja kytsi, mitä teen. Laulelin ja hitaasti hurruuttelin, niin antoi imuroida.
Gerbiilit saivat enemmän hepuleita. Olin saanut niiden mökin luota imuroitua, niin kohta oli edustalla taas purua.
No vihdoin on tässä huushollissa silppuri.
Onkin oiva peli ja mikä tärkeintä, sähköllä toimiva, niin ei tarvitse pattereita ostella.
Nyt vaan tarttis tulla inspis tuhomaan jonnijoutavia papruja, joiden teksti sais vain pysyä mun tiedossa ja miksei tyttärenikin.
Lisan perheessä on ihanaa säpinää.
Korree on myös toi hämäryyden värittämä kuva.