Silloin aikoinani kuin asuin Espoossa niin syötimme Variksia koiranappuloilla noin 10 vuoden ajan ja niistä kasvoi valtavia kooltaan.
Varikset ovat todella fiksuja lintuja.
Olkoon varikset viksuja tai ei, en niitä syötä. Löytävät kyllä ruokansa. Enkä kyllä ymmärrä koirannnappuloilla syöttämistä. Enkä sitäkään jos näin syötettynä vielä kasvavat isommiksi kuin luonnon sapuskalla elävät, se on luonnotonta.
Pikkulintuja syötän omalla pihallani, kuten jokainen naapurinikin, siemenillä ja talilla.
Minä olen aina tykännyt isoista linnuista. Ja myös aina niitä ruokkinut. Minulla oli lapsuudessani muutama kesy varis ne oppivat todella nopeasti.
70-luvulla kuin asuin Tapiolassa mulla oli silloin kesy varis jonka päästin sitten luontoon.
Ja eräänä päivänä olin silloisen koirani kanssa lenkillä ja iso Rottwailer hyökkäsi koirani päälle ja raateli sen henkihieveriin.
Meitä seurasi aina lenkillä tämä kesytetty varis ja varis alkoi rääkkymään oikein kunnolla ja kohta taivas oli mustana siinä meidän yläpuolella lensi noin pari sataa varista jotka kaikki hyökkäsivät tämän Rottiksen päälle ja alkoivat nokittamaan sitä.
Rottiksen omistaja huusi kuin palosireeni kun hän pelästyi.
Tämä kesy varis ja meidän silloinen koira olivat parhaita ystäviä, he nukkuivat yhdessä ja söivät samasta kupista ruokaa. Se on ystävyyttä se. Että kyllä minä sen jälkeen olen aina kunnoittanut variksia.