PIKKUVARPUNEN Passer montanus
Pikkuvarpunen on aika lailla serkkunsa varpusen näköinen. Pikkuvarpusella on ruskea päälaki, musta täplä valkoisella poskella ja pieni, musta kurkkulappu. Molemmat sukupuolet ovat samannäköiset. Nuorella linnulla on harmaat posket ja musta täplä epäselvempi, mutta elo-syyskuussa tapahtuvan sulkasadon jälkeen aikuiset ja nuoret linnut ovat samannäköisiä.
Pikkuvarpunen on noin 15 cm "pitkä" ja painaa noin 23 grammaa.
Pikkuvarpusen ääni on kirkkaampi ja kovempi kuin varpusella.
Viikon luontoäänestä pääset kuuntelemaan pikkuvarpusta:
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/viikonluontoaani_arkisto?OpenDocument&pageid=Content13491203CFAPikkuvarpusen leviäminen alkoi Kaakkois-Suomesta ja nyt se levittäytyy jo pitkin länsirannikkoa. Pikkuvarpunen alkoi runsastua 1980-luvulla. Ahvenanmaalla se on jo syrjäyttänyt varpusen. Parimääräksi arvioidaan 7 000-10 000 paria. (Suomalainen Lintuopas/ Lasse J. Laine. 2006)
Siinä missä varpunen viihtyy kivitalokeskustoissa, on pikkuvarpunen valinnut elinpaikakseen asutuskeskusten (vanhat) omakotitaloalueet, joilla on suojaisia pihoja ja pensasaitoja.
Pikkuvarpunen lisääntyy tehokkaasti. Ensimmäinen pesintä alkaa Vapun aikoihin ja pesintöjä saattaa olla jopa kolme kesän aikana. Pikkuvarpunen munii 5-7 munaa, joita molemmat emot hautovat kaksi viikkoa. Pesäpoikasaika on 15-20 vrk. Poikaset jättävät pesän lentokykyisinä ja itsenäistyvät pari viikkoa pesästä lähdön jälkeen. Pikkuvarpunen risteytyy joskus varpusen kanssa.
Pesän pikkuvarpuset tekevät pönttöön, puunkoloon, rakennuksen onkaloon tai kattotiilien alle. Pikkuvarpunen on myös pesintäaikana seurallinen ja pesät saattavat olla lähekkäin.
Kesällä pikkuvarpuset syövät hyönteisiä ja muita selkärangattomia ja kukkien nuppuja. Muuna aikana siemeniä ja marjoja. Talvisin pikkuvarpuset tulevat lintulaudoille, joilla niiden suosikkiruokaa on hirssi ja hamppu. Auringonkukka, kaura ja rouhittu pähkinä kelpaavat niille myös.
Aikuinen lintu:
Nuori lintu: