Hyvää palmusunnuntaita! Eipä taida jokainen nykypäivän ihminen muistaa sen alkuperäistä merkitystä.
Oli aika harmaan sumuinen aamu, kiuru lauleli pellon yllä ja punakylkirastas oli saapunut laulelemaan aamuisen kävelyreittini varrelle. Peippoja kuului jo useampia, sekä mustarastaitten laulu jatkuvana melodiana. Sekaan sekoittui viherpeippojen ja talitiaisten innokkaat keväiset lurinat.
Se mikä himmensi kevätaamun elämystä oli lumen alta paljastuneet koirien jätökset, joita riitti kasapäin. Yritin pitää silmät niistä erossa ja toivoin mielessäni rankkasadetta, joka huuhtoisi kaiken sen lian ja saastan pois kulkureiteiltä ja tien varsilta.
Muuten mukavaa pääsiäisen alusviikkoa toivottelen!
