Noista kissahommista. Kissahan pyydystää luonnollisestikin lintuja ja hiiriä ja kaikenlaista. Sehän on sen luonteenomaista toimintaa. Ei sen kummempaa.
Mutta ihminen, joka on ottanut kissan lemmikikseen ja antaa sen käyttäytyä luonteensa vaatimalla tavalla ja päästää sen sitä toteuttamaan vapaasti luontoon - on vastuuton.
Mikä ihme siinä voi olla, että ei ymmärretä, että kissan paikka ei ole vapaana luonnossa. Ainakaan asutuilla alueilla.
Maalla, missä riittää reviiriä - sen kun vaan - mutta ei asutusalueilla.
Ei kissa siitä kärsi, jos sitä pidetään kotikissana sisällä.
Siitä se kärsii, jos se saa juoksennella vapaasti toisten pihoilla, joutua alttiiksi kaikenlaisille vaaroille ja naapurien vihoitteluille. Jos se saa olla rakastavassa kodissa ja sille annetaan riittävästi virikkeitä kotona - siitä se ei kärsi.
Minulla on nyt juuri menossa puolivillikissan pennun sopeuttaminen kotikissaksi/sisäkissaksi. Ei mitään ongelmaa. Kyllähän Toivokin on päässyt ulkoelämän makuun tuolla talon alla asuessaan ja pihoilla vaeltaessaan. Mutta suloisempaa sisäkissaa saapi hakea!
Eikä minun tarvitse olla sydän syrjällään että palaako ulkoreissuiltaan kotiin lainkaan tai missä kunnossa tulee. Ja saanko naapureiden vihat niskoilleni kissani käyttäytymisen vuoksi.
Että kissat kiinni eikä vapaana luontoon!