Kirjosieppo Ficedula hypoleuca
Kirjosiepon eli mustankirjavan paarmalinnun eri sukupuolilla on samanlainen kuviointi, mutta eri värit. Koiraslinnut ovat mustavalkoisia, naaraat harmaanruskeita ja valkoisia. Molemmilla on valkoinen laikku siivessä.
Koiras
Naaras
Kirjosieppo pesii puunkoloissa ja pöntöissä. Ruumiin pituus 12–14 cm. Naaras munii 4–9, tavallisesti 6–7 vaaleansinistä munaa. Se hautoo niitä 2 viikkoa. Poikasia molemmat emot ruokkivat, kunnes ne lentävät pesästä 16 vrk vanhoina.
Suomessa kirjosieppo pesii koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa vähälukuisena.Talvet kirjosieppo viettää Länsi-Afrikan eteläosassa. Vapun aikoihin ne lentävät tänne. Syksyisin ne muuttavat elokuun alusta syyskuun puoliväliin.
Hyperaktiivinen kirjosieppo puhdistaa puutarhan tuhohyönteisistä ja lajin kauniin puhdas laulunsäe ihastuttaa. Vihastusta herättää sen armoton taipumus vallata pesäkolo jo pesintänsä aloittaneilta tiaisilta. Mikäli kirjosieppo saa karkotettua tiaisemot, se rakentaa pesänsä tiaisten munien päälle. Usein taistelu pesäpöntöstä päättyy jommankumman tappelupukarin kuolemaan.
Kirjosieppokoiras on moniavioinen eli polygaminen. Kun kyvykäs koiras on pariutunut ja saanut naaraan pönttöön munimaan, lähtee koiras hakemaan lisää naaraita ja onnistuu tässä varsin usein. Koiras hylkää myös kakkosvaimon heti muninnan alkuvaiheessaja palaa ensimmäisen naaraan luo, jonka poikasten ruokkimiseen se myös aktiivisesti osallistuu. Joillakin koirailla saattaa olla jopa kolmekin jalkavaimoa.
teksti ja kuvat mese