Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Pyryharakka]

"Meillä minä" tai "Keskiyön autotarvike, ostaa, myy, vaihtaa ja varastaa" olen myöskin kuullut vastattavan lankapuhelimeen. Joskus käytän tuota ensimmäistä vaihtoehtoa, toista en juurikaan. Niinpä niin, on minulla vielä sellainenkin kapistus kuin lankapuhelin...

 

[anja]

Hauskoja kommervenkkejä sai täällä lukea!
Meillä on kans myös lankapuhelin, on se kyllä niin tarpeellinen sekin! Juu, ja näitä "haamusoittoja" olen usein saanut mieheni taskusta..kuuluu vain epämääräistä kolinaa, ihmisten sorinaa ja liikenteen huminaa..

[annulix]

Pyris kiitos 
Olen liian nopea lähettäessäni näitä "kuolemattomia" viisauksiani. Esikatselussa en virheitä nää, harvoin edes ennätän katsoa. Olen innolla heittäytynyt kirjoittelemaan perehtymättä näköjään riittävästi ohjeisiin. Sorry

[zirni]

Voi jesta, kun sai nauraa taas kerran!
Päivällä jo ennätin vilkaista pikaisesti osan näistä, ja jo silloin nauroin täällä yksin ääneen!

Sattuu niitä onneksi näköjään muillekin... Mulla vuosia sitten kännykkä oli usein isse issekseen soitellu autossa, kassista jalkojeni juuressa, puheluita Englantiin... Mulla kun on nuoresta likasta lähtien ollu kirjeenvaihtokaveri siellä ja sittemmin ollaan puhelimessakin monet kerrat juteltu. No, hänen kotinumeronsa sattuu olemaan listallani ekana, ja jostakin syystä juuri sinne känny sitten soitteli... Mahtoi siellä likka ihmetellä, kuka soittelee - varsinkaan, jos ei puhetta auton hurinan keskeltä kuullut. Tuskin kuuli, koska olisihan hän sitten edes joskus asiasta maininnut, mutta eipä ole puhunut - enkä kyllä minäkään...

Luulin nääs aikoinaan, että näppäimistön lukitus olisi isompikin homma... No, nykyisin lukitsen sen AINA ihan vaistomaisesti ennen kuin kännyn kassiini heitän. Vaan... Kas, kun tuo AAAAAA-juttu ei ole minulla välähtänyt! Hyvä idea! Mutta ainakaan AA:ta ei varmaan kannata sinne laittaa... Ainakaan oikean numeron kera.  Pian hälyttävät paikalle ambulanssin, kun luulevat, että nyt on jollain asiat jo pahasti solmussa...

[zirni]

Miesystävän kännykkä se oli soittanut mulle kassista, samalla, kun hän käveli puuskuttaen portaita ylös kassi heiluen. 

Mä luin tän jo iltapäivällä - ja jotenkin vaistomaisesti siten, että "...portaita ylös kassit heiluen"...

Monet joulutervehdykset olen myös tekstaillut "vääriinkin" numeroihin. Osansa ovat varmaan saaneet monet firmojen edustajat ja huoltomiehetkin...

Siskon likka oli kerran vähän ennen synttäreitään vaihtanut numeroaan ja mä en siitä tienny. No, kun yhteyttä puhelimeen ei saatu, laitoin viestin, jotta lieneekö oikea numero mulla ja jos, niin syytä on sua paljon onnitella tms. No, muutamien tuntien kuluttua kännyni soi ja näin että likka soittaa. Tai... Siellä mitään likkaa ollu; puhelu tuli jostain Oulun tienoilta ja soittaja siellä oli juuri hankkinut uuden kesämökin, jossa oli ollu juuri käymässä. Luuli, että onnittelin häntä sen mökin johdosta, mutta ei ymmärtänyt kuka olin... Tokihan se tilanne selvisi, mutta ihmeen nopeesti näköjään numeron vain olivat seuraavalle antaneet...

[Motteri]

 
Mun setä oli lankapuhelinaikaan kova huijaamaan. Soitti milloin mikänä ja jujutti sukulaisia.
Verovirastosta päivää tyyppisiä puheluita ja aiheutti melkein sydänkohtauksia ihmisille.
Sitten kävi niin, että joku karjasi oikealle virkailijalle puhelimeen, että Pertti p#¤%&#¤ mua et enää vedätä 

Nuo haamusoitot mä selitän aina niin, että puhelimellani oli asiaa kaverin puhelimelle 
No sehän siinä yksin soittelee ties minne 

[zirni]

 
Ja kaikenlaisia haamusoittoja puolin ja toisin täälläkin...
Milloin kahinaa ja kolinaa, milloin rapinaa ja juttelua.

Muuten, olettekos koskaan kuulleet, että joku koira olisi ihan oikeesti soittanut kännykällä? Mun nuoremman likan koira nääs on. Likalla on äitini - siis likan mummin - numero pikanäppäimenä, ja kerran puhelin oli jostain syystä tippunut lattialle. Koira oli kai kävellyt tai hypellyt siinä siihen tyyliin, että tassu oli hipaissut tuota näppäintä - ja tokihan mummi hätäili, jotta mikä likalla on hätänä, kun kauheaa läähätystä vain kuuluu...  No, mummi oli huutanut ja huutanut, kunnes oli kuullut likan ja tämän miehen juttelevan, mutta huudellut tietty sittenkin... 

Ja ny katteleen Housea...
Pahus, kun Lost tulee yhtä aikaa... No, kai siinä taas kärryillekin pääsee - jos haluaa.

[käenpiika]

Onhan noita haamusoittoja tullut minullekin muutaman kerran.Kännykkä on soinut ja minä olen vastannut,on kuulunut hiekkatiellä kävelyä (ainakin äänestä päätellen) joku on ollut ruokaupassa tms.vastaavassa,taustaäänistä päätellen.Olen yrittänyt huutaa suureen ääneen,mutta eihän sitä ole haamusoittaja tietenkään kuullut koska puhelin on ollut taskussa tai laukussa.Myöhemmin on sitten selvinnyt myöskin soittajille,että he ovat soittaneet "vahingossa" minulle.Itse laitan näppäinlukon päälle kun lähden liikkeelle kännykän kanssa.
Ja lankapuhelimeen soitti noin vuoden ajan henkilö joka tavoitteli jotain minulle vierasta ihmistä.Vaikka kuinka sanoin joka kerta hänelle,että täällä ei ole kyseistä ihmistä tavattavissa ei mennyt millään sanominen hänelle perille.No se selvisi sitten viimeinkin,kun kysyin että mihinkäs numeroon soittajan pitikään soittaa.Ja kun hän sitten sanoi numeron,niin selvisi että oli yksi numero väärin.Eihän se muuta tarvitsekaan,kuin puhelu tulee väärälle henkilölle.

[Ansku]

Noista lankapuhelinajoista tulee aina mieleen, kun vielä kotona asuin ja äidille tuli aika usein työasiapuheluita kotiin. Kerrankin sattui niin, että olin iltaa yksin kotona, kun äiti oli jossain, ja kas kun kaikki ihmiset päättivät soitella äidille juuri silloin. Suunnilleen neljännen puhelun kohdalla kystyin, vastasin "Tämä on (nimi) puoliautomaattinen puhelinvastaaja, äänimerkin jälkeen sanokaa nimenne ja asianne, mutta hitaasti, että mä ehdin kirjoittaa ne ylös." Luonnollisesti se oli äitini, joka oli soittanut ilmoittaakseen että myöhästyy vielä vähän. Oli kuulemma tosi noloa soittaa yleisöpuhelimesta kun nauraa rätkättää melkein lattialla kieriskellen... 

[Sus]

Ystävättäreni joskus reilun parinkympin iässä opiskeli Turussa Venäjää. Hänelle tuli eräänä päivänä puhelinsoitto joka alkoi: "Tämä on Suomen Poliisista päivää." Siis oikein SuPo...

Ystävättäreni siihen:

"No joo joo, kyllä mä tiedän Matti että sinä siellä oot."

"Ei, kun tämä on Suomen Poliisista."

"No lopeta nyt jo, kyl mä tiedän että sä siellä oot!"

ääni alkoi jo kuulostaa kärsimättömältä:
"Tämä siis ON Suomen Poliisista!"

"Joo joo.."

No sitten ystäväni alkoi pikkuhiljaa uskomaan... puhelu todellakin OLI Suomen Poliisista...

Heh, kyselivät jostakin (silloiseen) Neuvostoliittoon liittyvistä hommista, siis jostain henkilöistä yms. Ystäväni ei tiennyt asiasta tuon taivaallistakaan, mutta poliisi kai halusi haastatella ihmisiä joilla oli linkkejä Neuvostoliittoon. Ystävälläni sen verran, että oli ollut kesätöissä oppaana Viipurin ja muistaakseni Leningradin matkoilla, eikä muuta. 

[Kanelikorppu]

Kännykän kanssa on sattunut vähemmän kommelluksia, mutta lankapuhelimen kanssa sattui kerran se klassinen: olimme puhuneet ystäväni kanssa puhelimessa, hän joutui keskeyttemään ja sanoi soittavansa hetken kuluttua takaisin. No, puhelin pirahti, johon vastasin nimeni laulavalla nuotilla, joka ei kuulu kenenkään tervejärkisen repertuaariin. Soittaja ei tietenkään ollut ystäväni... nolotti hieman...

Joskus pikkunappulat soittelivat peräjälkeen pilapuheluita. Lopulta hermostuin ja vastasin: "Ruumishuoneella vainaja puhelimessa." Kihertäminen luurin päässä loppui. Seuraavalla kerralla vastasin taas jotain muuta, johon toisesta päästä pettynyt ääni kysyi "eikö siellä olekaan enää se vainaja?"

Naapurin pojat kertoivat katselleensa puhelinluettelosta Hirvimäki-nimisiä numeroita. Niistä kun vastattiin "hirvimäellä", pojat sanoivat: "Älä?! Ammu se!"   

[puppu]

Meillä oli kissa joka vastas joskus puhelimeen. Tietty oli kävellyt juuri silloin kaapin päällä kun puhelin soi ja sohaissut sitten tassulla mokoman mölytoosan hiljaiseksi.

Isännällä oli nuorenpana tapana vastata silloin tällöin pelastusameijan panssarivaunukorjaamolla. Mua nolotti useinmiten, vaan hauskaakin oli varsinkin jos tuttu oli langoilla.

[kati]

Ja aikoinaan veljen vaimo oli töissä paikallisessa autoliikkeessä ja ennen ruokatuntia tietenkin hällä oli kamala nälkä ja tottamooses puhelin soi ja veljen vaimo vastaamaan; (käytän tässä nyt väärän paikkakunnan nimeä) Mikkelin leipä, kun piti vastata Mikkelin auto.

[Jaska]

Mies vaihtoi aikoinaan liittymää, mutta numero oli ilmeisesti annettu jo eteenpäin ja sitten tulikin kiukkuisia soittoja joltain miespuoliselta ja ilmeisen mustasukkaiselta soittajalta, joka intti koko ajan, että "missä se Anita oikein on ?" Minä kun taustalla kysyin, kuka se on, innostui soittaja entisestään, että "on se Anita siellä, kuulin sen äänen just !" Kesti jonkin aikaa, ennenkuin asia korjaantui, saattoi tulla muutama tekstiviestikin:"eikö me nyt voitas tavata ?" jne... Anita oli/on ilmeisen suosittu naishenkilö, kuka sitten lieneekään...

[käenpiika]

Tulipa minullekin vielä yksi muisto vuosien takaa.Yöllä soi lankapuhelin yöpöydälläni ja tietenkin siihen soittoon heräsin ja säikähdin,että jollekin läheiselle sukulaiselle on tapahtunut jokin onnettomuus tai vastaavaa.Eikö mitä,toisesta päästä kuului humalaisen miehen ääni joka kysyi:onko siellä ravintolassa tilaa ja että hän varaisi pöydän kahdelle henkilölle.No,minä siihen vastaan,että tämä ei ole mikään ravintola vaan minun kotini.No,eihän se humalainen uskonut sanomaani vaan tiukkasi kovalla äänellä uudestaan pöytävarausta.Löin luurin kiinni ja kohta soi puhelin uudestaan ja sama ravintolan pöytävaraus taas oli kyseessä.Siinä vaiheessa löin luurin uudestaan kiinni ja vedin puhelimen johdon seinästä irti.