No voihan kesä sentään. Mä tänään lähin Jamesin kans kalaan...Jamesilla. Mentiin muka tuttuun paikkaan ihan tähän lähelle. No voi jestas, ei osattukaan joelle. Käveltiin ja haettiin koskipaikkaa...melkein pari kilsaa autolta, no lopulta löytyi. Pois tullessa sitten päätin, että oikaisen vähäsen, ihan vähäsen vaan. Mies lähti autolle samoja jälkiä kuin tultiin, minä jängän yli "oikaisemaan". Mä kävelin ja kävelin, ensin suon yli, hetteenkin kiersin, sitten rämiän laitaa, tuli isoja ojia vastaan, mitä hitsiä, missä se tie on... mä hyppelin ojien yli ja välillä pitkin poikin, välillä olin mutaojassa polvia myöten. Vaan etiäpäin menin. Aurinko paistoi ja hiki virtasi kalvopuvun alla. Hitsi, mä en jaksa enää. Känny! missä mun känny, taskussahan se... "soittamaanne numeroon emme saa nyt yhteyttä..." niinpä tietenki. Hetken päästä känny soi...vastasin sen kummemmin ajattelematta..."olen täällä helekkarin mettässä, en tiiä oikein missä!"...Miesääni puhui..."...ja tämä tarjous on ainutlaatuinen!". Arvatkaas kirosinko? No en, läppäsin luurin kiinni. Sitten tuli piiiiiiiiiiiiitkä oja...ajattelin nyt tai ei koskaan, tuon ojan päässä on tien oltava. Puuskutin menemään ja kappas vaan auton katto vilahti tiellä. Mä huitomaan...ja pysähtyihän se. Huh, olipa raskas kalareissu... ai niin, ne harrit oli kyllä ihan hyviä.
![[:-DD]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/9.gif "Nauraa")
