Tervapääsky (Apus apus) Pohjanmaan maakuntalintu Ulkonäkö ja kokoTervapääskyn höyhenpeite on tummanruskea, lähes musta, naamassa vaaleaa sävyä ja kurkku vaalea. Pyrstö on halkinainen ja syvä. Siivet muodostavat auki ollessaan sirppimäisen kaaren. Ruumis on solakka ja jalat pienet, nokka suuri. Tervapääskyn pituus on noin 17–19 cm ja paino 43 g
Nopeasti lentävät ja läpitunkevalla äänellä kirkuvat tervapääskyparvet kuuluvat suomalaiseen kesäiltaan.
LevinneisyysTervapääskyä tavataan koko maassa eteläistä Lappia myöten. Talveksi laji matkaa Afrikan eteläosiin. Kevätmuutto toukokuun loppupuolella ja kesäkuun alussa, syysmuutto elokuussa. Lajin esiintymäalue käsittää lähes koko Euroopan, Pohjois-Afrikan ja suuren osan Aasiaa. Pesimäkantamme suuruus on erään arvion mukaan 50 000 - 100 000 paria. Euroopassa pesii yli 4 miljoonaa paria, joista Brittiensaarilla 100 000.
ElinympäristöTervapääsky viettää lähes koko elämänsä lennossa ja ne myös syövät sekä parittelevat ilmassa. Tieteellistä näyttöä ei ole tervapääskyn nukkumisesta ilmassa, vaikka se yleinen luulo onkin. Se kerää myös pesänrakennustarpeensa ilmasta löytyvästä materiaalista. Maahaan joutuessaan tervapääskyllä on hankaluuksia nousta ilmaan mikäli sen siipiä estää hiemankin kasvillisuutta. Nuoret tervapääskyt eivät normaalisti pääse laisinkaan lentoon tasaiselta alustalta. Toisen luotettavan tiedon mukaan kaikki terveet, täysikokoiset yksilöt pääsevät maasta lentoon, jos esteitä ei ole.
LisääntyminenLaji pesii rakennuksissa, koloissa ja pöntöissä ja se munii kesäkuussa 2–3 munaa, joita kumpikin vanhemmat hautovat. Hautomisaika on n. 20 vuorokautta. Poikaset viipyvät pesässä ainakin 40-42 vrk:tta, sateisina kesinä kauemminkin. Kylmän ja sateisen kauden estäessä emojen ravinnonsaannin ne muuttavat jopa satoja kilometrejä paremmille ruokapaikoille, jolloin pesässä olevat poikaset vaipuvat horrokseen. Horroksessa niiden ruumiin lämpötila laskee ja elintoiminnot hidastuvat, ja energian tarve vähenee. Poikaset voivat olla horroksessa useita päiviä. Pesii kaupungeissa kolonioissa sopivissa taloissa, maaseudulla harvalukuisempana linnunpöntöissä ja avoimilla paikoilla sijaitsevien puiden koloissa.
RavintoTervapääsky käyttää ravintonaan vapaasti ilmassa leijuvia hyönteisiä ja hämähäkkejä. Ravinto koostuu pääasiassa pienistä noin 2-7 mm:n pituisista saaliseläimistä. Keskikesällä erityisesti kirvat, kukkakärpäset ja vesien läheltä pyydystetyt sääsket muodostavat pääosan saaliista. Isompia kovakuoriaisia, esimerkiksi leppäkerttuja, laji ei syö.
Vanhin Suomessa rengastettu tervapääsky on ollut 16 vuotta 26 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut sveitsiläinen 21-vuotias tervapääsky. Minulla ei ole kuvia kuukauden linnusta. Voisin tietysti kopioida kuvia netistä, mutta tiedän teiltä löytyvän parenpia kuvia
Olisinkin iloinen jos laittaisitte omista kuva-arkistoista kuvia. Pia