Istuskelin terassilla aikani ihmetellen ja päätin häipyä metsään. Aika vierähti siellä koikkelehtiessa nopsaan. Palokärki koilotti aina välillä, mutta en nähnyt sitä. Punarinta yritti sinnikkäästi johtaa minua harhaan, kun satuin osumaan lähelle sen pesää. Pikkulepinkäinenkin kuului, mutta en saanut sitä katseeseeni.
Peuranpolkuja yritin mennä, sillä niissä oli joutuisampaa kulkea. Mustikoissa näin raakileita.Samoin vadelmissa. Maitikoita oli valtavasti. Ruoho ylettyi välillä vyötäröön. Pikkuisia perhosia lenteli ristiin rastiin.
Metsässä oli lämmin vielä myöhään. Oli mukavaa nousta viileälle kylätielle.
Kirjoittaja
Aihe: Kotiaidalta metsään (Luettu 131 kertaa)