No niin, nyt on koiran leikkaus onnellisesti ohi ja koira on ollut kotona jo hetken aikaa. Iloinen oli, kun näki minut ja autoon meni sellaisella vauhdilla että ihan toppuutella piti, ettei leikkaushaava repeä. Nyt on tosin aika alakuloinen ja väsynyt. On vähän sen oloinen, että se kai luulee minun tehneen sille pahan olon, kun niin kovasti nöyristelee. No, kai huomenna on jo vähän parempi. Jännitys ainakin on ohi, ja se on hyvä asia se.
