Huomenta.
Hiljalleen sataa vettä ja on hämärää.
Puolen päivän aikoihin lähden Wanhuksen kanssa Jykylään moikkaamaan edesmenneen siskon poikaa ja perhettään.
Täytyy taas kokeilla, onko ruista ranteessa ja vääntää pojan kanssa kättä.
Haikeus mullakin oli, kun likka muutti pois kotoa. Sit onnittelin itteeni, etten takertunut häneen kiinni. Elon tilanne oli sellainen, et niikin ois voinut käydä.
Sitäpaitsi oinas ja härkä
oli taistelupukarit, joskin välit aina selvitettiin.
Ei ole ollenkaan kivaa, ettei öistä pääse lähtemään silloin kun pitää.
Saako siitä mitään korvausta? Makoisia unia zeenerille.
Anniinan koiran käytöstapa sai multa
. Koiran rupsaus on niin viaton, mut haiskahtava teko.
Kivaa lauantaita kaikille.
Ai niin, imittekö pienenä peukaloa?
Mä imin ja hoitsut oli vihaisia. Oisko ollut turvattomuuden puutteeseen?