Tuohon liikaan hygieniahysteriaan kerron todellisen tapahtuman.
Eräässä pienessä maalaiskunnassa 1940 luvun loppupuolella meni maalaisemäntä kunnanlääkärin vastaanotolle. Tervehdysten jälkeen hän huolestuneena kysyi, tietääkö tohtori poikansa (n.1-1½v.) istuvan pihassa ja maistelevan hevosen kakkaroita.
Siitäpähän karaistuu, vastasi tohtori.
Poika elää ja voi edelleen hyvin.
Tunnen henkilökohtaisesti ja isäänsäkin ehdin tutustua.
Samainen tohtori oli tunnettu muutenkin karskeista ja suorasanaisista mielipiteistään, teki lähes ihmeitä, olemattomilla resursseilla senaikaisissa olosuhteissa.
Käytti sitä paljonpuhuttua "maalaisjärkeä".