Olin eilen metsässä hakemassa havuja haudalle ja nappasin myös kameran mukaan. Oli niin kaunis syyspäivä. Aurinko paistoi jyrkästi alhaalta päin silmiä ja muodosti voimakkaita valon ja varjon vastakohtia pienimmässäkin ruohonkorressa. Metsä on vaipumassa talviuneen. Ruohot ja varvut ovat kallistaneet päänsä sikon sokin toistensa lomiin. Konttaustasossa vallitsee ihana sekamelska.
Löysin paljon eläinten makuupaikkoja. Niitä oli mäen rinteessä näreitten katveessa, kuusitaimikon alla, mättäiden suojassa, kivilouhikossa. Saattoi päätellä makuupaikan koosta, mikä eläin siellä oli yöpynyt. Yhdessä paikassa oli yöpynyt hirvi, monessa kohdassa peura tai kauris. Pupuja oli maannut taimikon alla ja mättäiden juurella. JOkaiselle oli löytynyt suojaisa paikka.
Kirjoittaja
Aihe: Kontillani metsässä (Luettu 192 kertaa)