Aamupäivää Lahdesta!
Aamulla taas käytetty äitiä labrassa, tällä kertaa saatiikin kyyti kun Repekin kävi kokeissa ja päästiin siinä samalla.
Kun kävelin töihin sieltä labrasta yks mummeli pysäytti mut pankkiautomaatilla ja pyysi minua nostamaan itselleen rahaa automaatista. Lykkäsi kortin mun käteen ja näytti lompakosta tunnuslukunsa ja pyysi tekemään noston puolestaan, kun itse ei kuulemma pystynyt kun kädet on kömpelöt. No minä tietysti autoin häntä, mutta hiukan hirvitti että jos hän aina joutuu jotain ohikulkijaa apuun pyytämään niin joskus voi olla joku "auttaja" joka ei olekaan ihan rehellinen. Ja vielä sekin että tunnusluku oli tosiaan näkyvillä lompakossa.
Ja täällä töissä ensimmäinen asiakas oli pappa joka oli ostanut kotimyynnistä kiertäviltä kauppiailta pölynimurin joka maksoi noin 1000€. Hän halusi tietää että onko tullut huijatuksi kun kaupoisssa on kuulemma imureita paljon halvemmalla. No, vaikea minun siihenkään oli mitään sanoa, eihän se huijaamista ole jos myyjä myy kalliin imurin sellaiselle joka ei sitä tarvitse (papalla oli kuulemma entinen imuri vielä ihan hyvä) mutta onko se moraalisesti oikein, se onkin sitten eri juttu.
Jotenkin tuollaisista jutuista tulee vähän paha mieli, haluaisi auttaa mutta ei oikein tiedä miten.
Voi kyllä säälittää. Vanhuksia on niin hyvä huijata, kun ovat niin hyväuskoisia.
Mietin vaan sitäkin, että kuinka moni vanhempi ihminen menee lehtimyyjien lankaan. Kävin itse tällaisen keskustelun yhden lehtimyyjän kanssa eilen:
Lehtimyyjä: "Olet ollut niin hyvä asiakas, että saat kuule ihan ilmaiseksi 3:n kuukauden lehdet. Sanopa numerolla yhdestä kymmeneen minkä arvosanan annat kyseiselle lehdelle"
Sitten hän luetteli lehtiä, jonka jälkeen hän sanoi: "Laitetaanko tulemaan tällainen lehti?"
(Tiesin etukäteen, että ei tämä ihan näin mene, mutta jatkoin "leikkiä")
Minä:"Ja ihanko ilmaiseksi saan nämä kolme kuukautta, että siihen ei liity mitään muuta?"
Lm:"Sanot nyt vain, onko tämä lehti sopiva"
Minä:"Siis tähän ei sitten varmasti liity mitään muuta juttua"
Lm:"No, kyllä jotain pientä, mutta keskustellaan siitä myöhemmin. Laitetaanko lehti tulemaan"
Minä:" Minä en mene ollenkaan tällaiseen halpaan, enkä tarvi yhtään lehteä"
Tämän jälkeen lehtimyyjä toivotteli hyvää päivän jatkoa.
Kyllä varmaan moni vanhus ottaa mielellään ne "ilmaislehdet" ja ihmettelee sitten myöhemmin, kun alkaa laskuja tulla.