Pönttölän 24 Luukku
♫♪♫ Joulu, joulu ♪♫♪ tullut on juhla ♫♪♪ armahainen ♫♪♫
Joulu on vuosittainen 25. joulukuuta vietettävä kristinuskoon liittyvä juhla, jota vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana ja tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan nimestä. Joulu on kristikunnan suurin juhla.
Joulun taustalla ovat muiden perinteiden ohessa kaksi pakanallista talvipäivänseisausjuhlaa, Yule ja Saturnalia. Talvipäivänseisausta on juhlittu ainakin 4 000 vuotta? Kun maanviljely vaati vuodenaikojen huomioimista auringon mukaan, talvipäivänseisauksesta tuli yksi vuoden tärkeimmistä juhlista kevätpäiväntasauksen ohella.
Kun talvipäivänseisaus oli auringon syntymäpäivä, monien muinaisten jumalien ajateltiin syntyneen tuolloin. Jopa Rooman keisarien ajateltiin syntyneen talvipäivänseisauksena, oli heidän todellinen syntymäpäivänsä mihin aikaan vuotta tahansa.
Useimmat kristityt viettävät joulua Raamatun Uudessa testamentissa esiintyvän kristinuskon Jumalan pojan Jeesuksen syntymäjuhlana.
Joulun päivämäärä on sivutuote Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen päivämäärien määrittämisestä kristinuskossa. Jeesuksen syntymän ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa.
Sauna liittyy olennaisena osana suomalaista joulua, saunaperinne on pitkän ajan takaa. Se oli muinaisille suomalaisille joulunvieton tärkein tapahtuma, johon valmistauduttiin hartaudella ja huolella. Joulusauna on kuulunut suomalaisen talonpojan juhlaan kautta aikojen. Saunan lämmitys aloitettiin ajoissa, usein jo edellisenä yönä, jotta kaikki ehtivät saunoa valoisana aikana. Saunassa lymyttiin hiljaa, etteivät sääsket ja itikat seuraavana kesänä hätyyttelisi. Auringon laskettua saunan otti haltuunsa näkymätön väki, talon entiset löylymiehet. Joidenkin uskomusten mukaan joulusaunassa on oltava hiljaa. Ellei ollut hiljaa, lankesi "jouluköyry." Joulusaunomisessa on usein tapana vilvoitella painumalla lumihankeen pyörimään ja kierimään.
Saunan jälkeen onkin vuorossa perinteiset jouluherkut ruokapöydässä, maantieteellisestä paikasta riippuen mitä erillaisimpia herkkuja mm. Imellettyperunalaatikko, lanttulaatikko, porkkanalaatikko, rosolli, karjalanpaisti, kala ja tietysti myös kinkku.
Joulupukki, lähes joka kodin odotetuin vieras.
Joulupukki kulki joulun aikaan kahlehditun pukin kanssa. Pukki kuvasi saatanaa, jonka Kristus oli tullut kahlehtimaan. Myöhemmin ja pikku hiljaa kahlehdittu paholainen sai hyväntekijän nimen joulupukkina.
Nykyisin Joulupukki kuvataan kilttinä, punanuttuisena, pyöreävatsaisena vanhana miehenä, jolla on suuri valkoinen parta. Pukin kotipaikkana pidetään kulttuurin mukaan joko Suomen Korvatunturia, pohjoisnapaa, pohjoista Kanadaa, Grönlantia tai Taalainmaata.
Joulupukki yhdistetään Suomessa virheellisesti kristilliseen 300-luvulla eläneeseen Pyhän Nikolaoksen hahmoon, jonka juhlaa vietetään edelleen yleisesti monissa kristityissä maissa.
Tässäpä faktaa ja fiktiota joulusta. Osa oman pään tietolähteestä ja osa netin syövereistä.
Tällaista joulua viettää tälläkin hetkellä valtaosa suomalaisista ja uskon että teistäkin suurin osa on Joulun ystäviä.
Mieliinne vielä haluan tuoda Maailman kauneimman joululaulun sanat.
Varpunen jouluaamuna
Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
Järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,
Järven aalto jäätynyt talvi pakkasessa.
Pienen pirtin portailla oli tyttökulta:
Tule, varpu, riemulla, ota siemen multa!
Joulu on, koditon varpuseni onneton,
Tule tänne riemulla, ota siemen multa!
Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta:
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.
Palkita Jumala tahtoo kerran sinua.
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta!
En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta,
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
Hyvää ja Rauhallista Joulua Ja Menestystä Bongauksiinne Vuonna 2010 toivottaa Pia