Pitkästä aikaa metsälenkillä, autolla tietenkin, kävelin mä sen verran, että koskikaran luokse, semmoista umpihankea, noin metrin vahvuista, kymmenen metriä. Aikas oli märkää lumi, kastuihan siinä.
Sitten ajelin metsäautoteitä kolmisen tuntia. Lintuhavaintoja tuli mukavasti, ensiksin kaks komeaa maakotkaa, kuvaamaan en ehtinyt, kun kamera oli vielä repussa. Sitten pörähti teeri kiepistä. Sen jälkeen olinkin jo karakoskella. Siellähän se piilotteli. Puoli tuntia kuvailin. Siitä jatkoin matkaa ja eikös riekkopahalainen taas tienposkesta lentoon. Ei kuvaa, oli vänkärin puolella. Palasin takaisin ja jatkoin toiselle tielle. Ei enää muuta kuin isolla joella, Käsmässä, taas koskikara.
Välillä oli komeita lumimaisemia. Tässä poroaitaa
Jalka sanoi, että eipä kävellä kovin paljon, joten tulin kotiin.
