Hei Iipa!
Kasvatan kurpitsoja ruukussa (ja tarpeen tullen vaihdan suurempaan) ja siirrän ne kesällä ulos harjoituskauden jälkeen. Niitä kannattaa totuttaa ulkoilmaan, koska ne paleltuvat helposti. Niin kävi viime kesänäkin, kun kesäkuun alkupuolella vein ne ulos ja sitten tulikin kylmiä öitä. Viileinä ja sateisina kesinä kurpitsat ovat aina epäonnistuneet, mutta aurinkoisena ja lämpöisenä kesänä (2006) tuli isoja kurpitsoja.
Ulkona istutan kurpitsat aurinkoiselle ja tuulensuojaiselle paikalle ja istutuskuoppaan laitan kompostista uutta multaa, sillä kurpitsa tarvitsee voimakkaan kasvualustan ja lisäksi runsaasti kastelua, vaikka ei sateisesta kesästä ja viileästä tykkää. Yksi jättiläiskurpitsa tarvitsee metrin alan kasvaakseen kunnolla, joten harvaan saa pienet taimet laittaa. Kun ne ovat kukkineet ja alkavat kasvattaa hedelmiään, tapaan säästää vahvimman kurpitsan ja odottelen sen kasvamista. Jos samassa varressa on useampi kurpitsa, ne eivät jaksa kasvaa kovin isoiksi. Pölytyksestä on hyvä huolehtia itse (vesiväripensseli korvaa kimalaisen). Samassa kasvissa on seka uros- että naaraspuolisia kukkia. Ne erottaa toisistaan siitä, että naaraassa on paksu tyvi ja urhossa ohut kukkavana.
Jos syksy uhkaa alkaa liian aikaisin, kurpitsat voi irroittaa varresta ja nostaa sisälle ikkunalle saamaan oranssia väriä, jos ei viitsi kaivaa juuristoa ylös ja istuttaa kasvia saaviin.
Korjasin nimen oikeaksi.
