Minäkin kannan korteni kekoon...
Sävel ”Sylvian Joululaulu”
Ja niin Joulu joutui jo taas Pönttölään
joulu joutui jo pönttöihinkin.
Ja laudat ne hienosti suo ruokiaan
jo tinteille pienoisille niin.
Mut ylhäällä latvassa vielä on vain
se närhi mi säikkyy mun sirkuttajat;
ja vaienneet tirskut on tinttarain,
oi, murheita kestää ken vois syöttäjän.
Miss´ sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
istun parvella parhaimmalla juu,
miss´ siintääpi veet, viini on vaahtoavin
ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Moganin kaukaa mä kauniina nään,
ah tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään
ja laulelmat lempeesti rannalla soi,
sen runsaammat riemut sitten kertoilla voin.
Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo
sinne pönttöihin kaukaisihin.
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
sa siunaa se saitti muistojen.
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
on parhain ja hauskin mull´ ain´ Pönttölä tää
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman
mese (toinen jalka jo lentokoneessa...)