Vielä Syri-papparainen jaksaa porskuttaa. Vauhti on aika lailla hiljentynyt, mutta vielä laitan Syrin joka toinen ilta juoksemaan. Toisinaan juoksee kuin nuorena ikään, toisinaan taas on hiljaisempi vauhti. Karvat ovat harventuneet. Päälaki on melkeinpä kalju (sellainen hamsteri kuin isäntäkin, vai miten se meni
). Syri täytti tämän kuun neljäs päivä kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Se on jo ihan kunnioitettava ikä. Niin kiltti poika Syri on, että ei toista. (Tai on Tenhokin yhtä kiltti) Oikea "äidin kulta"
. Emme varmaan enää kovin kauaa saa viettää yhteistä aikaa. Siihen olen tässä kuukausien aikana koittanut valmistautua. Nyt nautin joka hetkestä, kun saan pitää Syrin.