Mä muistan kun tultiin sinä päivänä just Tossavaisen ja Pitkätossun kanssa leikkipuistosta. Tossavainen oli saanut leikkipuiston kirpputorilta elämänsä ensimmäiset luistimet ja niitä sitten soviteltiin keittiössä sanomalehden päällä, eikä siitä meinannu tulla mitään. Taisin vähän motkottaa jotain, että ei olisi vielä saanut laittaa telkkaria päälle kun ei lastenohjelmatkaan tule vielä. Telkkari jäi päälle sillä toiveella, että luistimien sovittaminen sujuisi paremmin jos huomio kiinnittyisi sinne eikä tarvitsisi pyöriä ja hyöriä joka suuntaan.
Vain sivusilmällä kuuntelin mitä sieltä tulee, lähinnä siksi, ettei tule mitään lapsille sopimatonta, pieniä kun silloin vielä olivat. Tuumin, että onpa huono idea näyttää näin todentuntuista elokuvaa tuohon aikaan ja meinasin, että kunhan luistimet on sovitettu, niin käyn sulkemassa. Pikku hiljaa tajusin, että ei tää ole mikään elokuva. Ja kun tuon tajusin, törmäsi lentokone sitten jo toiseenkin torniin. Oli ihan epätodellinen ja vähän pelottavakin olo, vaikka tapahtumat olivat kaukana.