Samoin kuin Minni, en varmaankaan heti erottaisi hömötiaisesta. En ole ehkä nähnyt viitatiaista luonnossa, mutta voin olla nähnytkin, mutta olen pitänyt sitä hömiksenä
Tämä kuuluu niihin lajeihin, joita mä en uskonut koskaan meidän Suomesta tapaavan. Muutama viikko sitten yksi pönttökaveri
oli saanut tällaisen verkosta rengastettavaksi ja näistä tuli ilmoituksia lähinnä Pohjois-Karjalasta, ja toivo alkoi herätä. Mä yritin jo maanantai-aamuna Pasille vinkata, että Riihimäeltä voisi ajaa Järvenpäähän Heinolan kautta, mutta Pasi -järkevämpänä- ei innostunut.
Erona hömikseen on se, että viitatiainen on rusehtavampi ja sillä ei ole sellaista vaaleaa "siipipaneelia" kuin hömpällä. Ääni on täysin erilainen. Kyllä mua pelotti matkalla, että pystytäänkö me näitä erottamaan toisistaan, mutta nyt voin sanoa, että jos omalle pihalle tulisi hömppien kanssa viitatiainen, ei siitä voisi erehtyä!
Hömiksen ääni on sellainen aika vaativa ja kähisevä, ja viitatiaisella kuin piiskan sivallus. Kirjassa kuvataan, että se sanoo "pitsä"
Tämä heppu päästi aina ensin äänen ja sitten se lennähti jommalle kummalle ruokintapaikalle. Se on nyt kohta viikon kätkenyt ruokaa metsään; saa nähdä, jääkö pidemmäksikin aikaa paikalle!