Tänään oli siis onnenpäivä.
Muutenkin.
Sain viikko sitten lainaksi yläkerran naapureilta (jotka ovat vasta keväällä muuttaneet tähän) alumiinitikkaat.
Olin nimittäin pulassa. Olin tilannut sähkömiehen laittamaan uusia ja vanhoja lamppuja kattoon. Luulin, että taloyhtiön tikkaat ovat varastossa. Mutta olivatkin jossain lainassa ja lainaaja oli mökillään.
Mistä ihmeestä tikkaat huomiseksi, kun sähkömies tulee????
Sitten muistimme, että yläkerran parvekkeella oli nähty tikkaat. Minä reippaana tyttönä kysymään, voisiko lainata. Ja tokihan voipi. Siinä samassa ihasteltiin naapurin kaunista kisua.
Lamput saatiin paikoilleen ja kaikki oik.
Tänään palautin tikkaat, mutta liitin siihen kiitokseksi pienen värssykirjan "Kissan kujeet".
Naapuri oli aivan hämillään, nuoria kun ovat, mutta kerroin, että naapuriapu ja -sopu ovat maailman tärkeimpiä asioita. Niistä saa olla kiitollinen.
Näinkin pienillä asioilla - heille pieni asia lainata tikkaita -minulle suuri asia saada apua ja pieni asia kiittää pienellä eleellä - voimme kuitenkin rakentaa sitä yhteisöllisyyttä - kerrostalossakin.
Naapuri on tärkeä!
![Sydän [:37]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/love-smiley-038.gif)
Eikös vain olekin?