Jumankauta. Täällähän menee hyvin ihan oikeesti!
Tästähän saa jo kirjan. Tai romaanin. Tai kirjasarjan. Yhen pakinan sijasta.
Ja ihan ilmasiks!
Kylpyhuoneen rakentaminen 42 neliön mummommokkiin.
Jösses!
Alota ens sen tekeminen ja pyyä kaupungin dipl.ins.pääpomo paikalle kattoo mihin pistetää vesmittar. Se sanoo: toho. Sit se soittaa perää että taijjat tarttee rakennusluvan siihe vessaa. Ku ei tääl aikasemmin oo ollu vessaa. Ok. Joo. Sit hommaat jonku rak.mest. Se käy ja sanoo ok. Sit se soittaa seur.aam. et en mä enää teekkää töitä ja sano ittesä irt edellisestäki työpaikast. Sit uus soitt ja se rak.ins.rouva tuli. Joo hää piirtää sen papereille, viikko sit. Sit se pöllähti tänää tarkastamaa, et onks toi lavuaari noinpäin ja onks toi ovi 90 senttii. No ei se oo, se on 80.
Lavuaari oli oikeinpäin.
No sit et eiku ovi pitää olla 90 sentii. Miks? Pyörätuolin takia. Pyörätuolin? Joo ei mee läpi. Hänen pakko laittaa papruille 90 senttii ovi. Aha. Ne oven raamit on jo rakennettu. Eikä oo tilaa 90 sentin ovelle tai ei mahu lämminvesipoileri.
Ja sit sie tarttet vastaavan rakennusmestarin. "Ai tartteen vai? Voitsie tulla?" En mie voi ku oon piirtäny 90 sentin oven ja sie teet 80 senttisen." Aha...
Tota...
Joo ja ku sit tulee se jälkitarkastaja? "Ai jälkitarkastaja?" Nii, ni ei se välttämättä huomaa että ovi on 80-senttinen. "Aha." "Josse huomaa käskeeks se purkaa sen?" Ei se varmaan...
Öh, siis, suomeksi?
Nii ni?
"Tunnetsie ketää rakennusmestarii?" No emmie oikein...
Emmää jaksa jatkuu ehkä huomenna..........................................