Kaunis, aurinkoinen päivä. Viileää ja jonkin verran tuulistakin. Oli aamulla tossu/takki lenkki Onnillakin torikaffeille.
Mutta ei me paleltu. Tuli oikeastaan hiki kun Onni juoksi reippaasti suurimman osan matkaa.
Kun aamusella, hieman enne seitsemää kävin ruoat laittamassa mustarastaille, ne höppänät jo taas olivat siellä kytiksellä.
Kovin pörhöisinä istuksivat maassa osa ruokakatoksen alla, osa sen edessä. Kukaan ei syönyt. Eikä siellä oikein mitään ollutkaan kun myöhään illalla/yöllä kävin sen putsaamassa. Arvelin että lunta taas tulee enkä ruokaa siksi laittanut.
Mutta se pointti oli että eivät meinanneet millään lähteä pois. Tillittivät vaan minua. Hiljakseen hivuttauduin lähemmäs saadakseni sapuskat levitettyä. Loppujen lopuksi oli noin kenkäni mitan päässä lähimmästä tuijottajasta.
Sitten tuijotimme minun jutellessa kavereille jonkin aikaa, ennen kuin lähtivät pienen matkan päähän.
Äkkiä ruoat paikalleen ja poistuin.
Välittömästi syöksyivät syömään. Tänään ovatkin vähän väliä noutaneet ruokaa. Hassusti nielevät sitten sen puun oksalla.'
En kyllä tykkää kun ovat noin typerän rohkeita
Nyt oli ainakin kuusi mustista paikalla aamulla.
Nuo sähkökatkokset, varsinkin päiviä kestävät, ovat todella katastrofi sellaisessa kodissa jossa ei ole puulämmitystä.
Pitääkö ostaa öljylämmituskamiinoita varalle. Ennenhän sellaisia oli. Meilläkin, kun oli lapsi. Koko kämppä haisi sitten lämmitysöljylle. Mutta kai sekin on parempi kuin pakkanen sisässä. Tosin sekin kai tarvitsee sen hormin.
Ja vesijohtojen jäätyminen onkin sitten isompi juttu.
Miksi ihmeessä eivät jo usko ja kaada sellaiset puut jotka voivat kaatua linjojen päälle. Luulisi että jo ymmärtävät.