Nuoruudenrakkauksista kun alettiin puhua, tämä tätini, jota hoisin ja nyt käyn katsomassa, oli naimaton, mutta tiesin että hänellä oli nuoruudenrakkaus. Tämä nuorukainen seurusteli kahden kanssa ja kun toinen tuli raskaaksi, vei hänet vihille. Vasta viimeisinä aikoinaan kotona, kun tätini mylläsi huusholliaan, näytti minulle valokuvaa ja kysyi tiedänkö kuka hän on. Sanoin että tiedän, jo näön perusteella hänet tunnistin, kun tunnen miehen pojan.
No sitten täti joutui vuodeosaston demetiaosastolle ja silmäni varmaan pyöristyivät kun näin että naapurihuoneen ovessa lukee tuon tätini nuoruudenrakkauden nimi. Mies oli jo aika huono, mutta tätini ehkä jollainlailla tämän vielä tunnisti. Naputti sormellaan tuota nimilaattaa alkuaikana. Siellä me sitten monesti istuimme pöydässä ja nämä nuorena seurustelleet olivat siinä vierekkäin kuin pari ikään ja mies koitti keskusteluunkin osallistua, vaikkei siinä tolkkua ollutkaan. Pian hän meni huonoon kuntoon ja kuoli, tätini oli jo myös niin huono ettei poistumista noteeranut mitenkään. Mutta jotenkin se oli jännä että he vielä kohtasivat. Miehen pojalle en ole koskaan tästä puhunut.
