Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Jarmo]

Tilastoista kyllä löytyy totuutta aluksi tuli jatkuvasti kuukaudessa 10000 viestiä ja paljon ylikin, nykyään viestimäärä kuukaudessa 3500....4000.

Eikä alkuaikoina tainnut juurikaan olla alle 100 viestin päiviä, nykyään ei ne olekaan enää mikään harvinaisuus, harvinaisempaa onkin jo yli 200 viestin päivät.

[Vilukko]

Yritän aktivoitua. Käyn täällä joka päivä lukemassa, useimmiten kirjautumatta - vieraana siis. On hiljentynyt pönttö. Kaikkia ei vain nähdäkseni kiinnosta monet aiheet: jos ei ole esim. koiraihminen, ei kiinnosta koirulin virtsakivet.. jos ei ole viherpeukalo, ei jaksa taimien kasvatusta seurata jne jne.. Mutta tämähän on foorumi kaikille asioille maan ja taivaan välillä..

Hienoa linnunlauluista lauantai-aamupäivää pönttölöihin! 

[iipa]

En haluaisi tuijotella lukuihin. Kirjotan kun tulee asiaa tai sanottavaa, humenet olen ainakin heittänyt ensi viikolla voi olla tiukassa nekin.

[Parus Major]

En haluaisi tuijotella lukuihin. Kirjotan kun tulee asiaa tai sanottavaa, humenet olen ainakin heittänyt ensi viikolla voi olla tiukassa nekin.

Iipan kanssa samaa mieltä. Luvut on lukuja ja niitä voi olla kiva seurata, mutta emme me voi pyrkiä täällä mihinkään käyttöprosenttiin.
Mä en edes huomenia heittele, kun ei aamulla ehdi ja työpäivän aikana ei millään muodoin voi täällä surffailla. KIva ketju kuitenkin, usein luen kuulumiset sieltä ja joskus kommentoin tai lainaan ja vastaan - jos ehdin siihen saman vuorokauden sisällä . MUtta jokainen tavallaan!

[Sus]

Minä olin ennen se varsinainen räpätäti ja kirjoitin niin paljon, että alkoi jo melkein nolottaa. Oon ollut myös leikkien keksijä, mutta en mäkään aina kekkaa uusia aiheita. Ja tää viime syksynä alkanut remppa ei ehkä ole pienin syy mun hiljaisuuteen. Jossain vaiheessa mua alkoi hiukan myös kyllästyttää. Ehkä tää on mulla jonkunlainen taukovuosi... Mutta en mä pönttölää todellakaan ole jättämässä! Aina vaan ei energia riitä kaikkeen, eikä uusia ideoitakaan synny aina, varsinkin kun keskittyminen on mennyt enempi rempan tekoon.

[Sus]

Facebookissa mulla on paljon kavereita myös muista aihepiireistä kuin luonto. Mm. iso liuta astrologeja. En missään nimessä lähde sieltä pois.

[Sus]

Mutta mielestäni tämä Pöntön pelastusoperaatio on ihan hyvä juttu ja herättää uutta keskustelua.

[telkkinen]

Minä en facebookiin kuulu ja olen aina oman tilanteeni mukaan tänne kirjoitellut ja höpissyt
omia kuulumisiani ja toivottavasti ottanut muidenkin kuulumisia huomioon.
Nyt on ollut oma terveyden kanssa murheita ja ystäväni vakava sairaus on pysäyttänyt omaakin
eloani. Samoin läheisen kuolema joten ehkä tässä on joitain asioita miksi sitä ei vaan aina pysty ja
kykene kaikkeen siihen mihin aiemmin on aikaa ja intoa riittänyt. Toivottavasti riittää edelleenkin.Mielestäni
tämä pönttölä on pysynyt sellaisena, että täällä hyväksytään jokainen omana itsenään eli on lupa
kirjoittaa itselleenkin tärkeistä asioista ja asioiden vierestäkin ja ottaa kantaa toisten kertomaan omasta
arjestaan ym. elämään liittyvästä. Olla tukena ja ehkä turvanakin?

Jatketaan vaan samaan malliin..kyllä se siitä

[gloria]

täällä ilmoittautuu yksi provosoitunut ’kurkkija’.
olen eräänkin kerran aikonut rekisteröityä, koska luonto ja siihen liittyvät ilmiöt kiinnostaa ja kiihottaa uteliaisuutta maailman eniten. on kuitenkin useampikin syy miksi olen ’jänistänyt’.

yhteisönne on kuin keskinäisen kehumisen kerho jossa sisäpiiriin kuulumattomien viestejä ei aina vaivauduta kommentoimaan.

täällä vallitsevan yleisen mielipiteen vastaisia tai sitä kritisoivia viestejä ei hyväksytä, mikä pahimmillaan johtaa fiksun ja asiansa tuntevan henkilön kyllästymiseen ja häipymiseen. esim. arskaidaen, jonka hyvin perustellut mielipiteet vaikkapa lintujen talviruokinnasta jyrättiin melko asiattomin argumentein.

eriävät mielipiteet kuitenkin olisivat ajattelemisen aihetta antava keskustelun suola, voisi jopa avartaa omaa ajatusmaailmaa, ei niitä kannattaisi jyrätä vallitsevan tai oman mielipiteen mukaisiksi.

asiallisena alkanut keskustelu punarinnan pesä-ketjussakin tyrehtyi muutaman viestin jälkeen siihen että yksi tai useampi veti herneen nenään vaikka oman kantansa olisi voinut esittää myös asiallisesti ja aikuismaisesti, toisenlaistakin kantaa kunnioittaen - tai edes hyväksyen.

myös minulla on mielipiteitä jotka poikkeavat siitä mihin täällä on totuttu. olisin silti halunnut osallistua rakentaviin ja avartaviin keskusteluihin - ilman riitaa! -  mutta todennäköisesti en minäkään olisi tullut hyväksytyksi joukkoon.

[tuulia]

Ehkä se tunne tulee siitä kun "te muut" tunnette toisenne, ja omiin kirjotuksiin harvoin tulee vastauksia (joka ei toki ole pääasia kun tänne kirjoittelee, ei sen pioleen...)..

Minäkin käyn vain kurkkimassa kun on vähän ollut samanlainen tunne kuin tuossa lainauksessa

[jatta]

Gloria ja Tuulia, asiaa kirjoitatte 
Minä saan migreenin  juoksevista kuvista ja teksteistä jotka ei esc napilla pysähdy.
Enkä halua provosoida. 
Joten jatketaan hyvällä huumorilla kaikki. Ei mielipahaa kenellekään. Asioita vain katsotaan niin monelta kannalta.

Tuulista mutta aurinkoista päivää toivottelen minäkin.
 

[Kaija]

Ehkä se tunne tulee siitä kun "te muut" tunnette toisenne, ja omiin kirjotuksiin harvoin tulee vastauksia (joka ei toki ole pääasia kun tänne kirjoittelee, ei sen pioleen...)..

Minäkin käyn vain kurkkimassa kun on vähän ollut samanlainen tunne kuin tuossa lainauksessa

Kyllä mullakin oli vaikeeta alussa. Kukaan ei kommentoinut   ja into päästä mukaan oli kova. Tekstitkin sitten varmasti jännityksestä jäykkiä ja töksähteleviä! Nythän mä kirjoittelen tänne rennosti ja (liiankin) avoimesti, mutta yhdellä toisella palstalla, jossa tunnen itseni vieraaksi, kirjoittaminen on vaikeaa.  

Yksi hyvä neuvo on, että kannattaa hiukan kertoa itsestään. Joistakin nimimerkeistä ei pysty päättelemään edes sukupuolta. On aika hankalaa, kun ei tiedä, että onko kirjoittaja mies vai nainen, nuori vai vanha.

[Anniina]

yhteisönne on kuin keskinäisen kehumisen kerho jossa sisäpiiriin kuulumattomien viestejä ei aina vaivauduta kommentoimaan.

Tuosta kehumisesta halusin kirjoittaa. Useimmathan meistä kirjoittelevat tänne luontoharrastuksensa huippuhetkistä. Väkisinhän ne kuulostavat kehumisilta. Näin tänään haarahaukan, kiljukotkan, kävin siellä, kuvasin tätä jne. Mutta kyllä ne kuitenkin lähes poikkeuksetta oman riemunsa jakamista muille tekstein tai kuvin. Itse ainakin pyrin kommentoimaan, jos kommentoitavaa on, katsomatta sitä kuka viestin on lähettänyt  

Minusta on ainakin kiva, kun on paljon eri kirjoittajia.

Facebookista piti vielä kirjoittaa sen verran, että itse en ainakaan sinne kirjoittele läheskään niin paljon kuin tänne ja toisaalta sinne tulee kirjoiteltua sellaista mitä tänne ei ja toisin päin.

[Vilukko]

Usein on sama tunne kuin glorialla ja tuulialla, valitettavasti. Joskus tuntuu, että koko keskustelu pysähtyy joksikin aikaa, kun on kirjoittanut.. no, en välitä, koska oma on valintani tähän foorumiin. Olisin kyllä halunnut, että kaikki jo kirjautuneet rohkeasti kirjoittaisivat ja kommentoisivat vaikkeivät tuntisi toisiaan. Minä olen tavannut livenä vain hetkellisesti Tiinan, Repen, Kaijan ja Pasin. Heidän jutut tietenkin aina kiinnostaa muita enemmän, mutta tänne on tullut monia lähes hyvänpäiväntuttuja..

Fb ei ole minulle mitään, siellä on lähinnä joitain sukulaisia, joihin on "kurkkimisyhteys". Ehkä ensi vuonna, kun teen "tiinat", on aikaa kaikkeen, tännekin pönttölään enemmän, ja tuleehan minusta isoäitikin syksyllä 

[Luscinia]

Mielenkiintoista keskustelua tuttuja ajatuksia omin itsellenikin.
Olin pitkään poissa, mutta piti vaan käväistä katsomassa , mitäs nyt on puheen/kirjoittelun aiheena. Usein saa sitten vielä kertauksen fb:sta, jossa myös olen mukana, vähän kirjoitellen, mutta upeita vanhoja kamuja kohdaten.

Useita olen täältäkin tavannut, ihan kansainvälisissäkin ilmapiireissä. Aina on tuntunut, että yhteinen sävel löytyy, kuin vanhoja kamuja oltais oltukin jo kauan.
Pitkiä keikkoja maailmalla tehneenä myös ponttokamera on koneelta sielläkin löytynyt.

Täällä on paljon monipuolista osaamista, myös taitoa olla mukana kavereiden iloissa ja suruissa, kuin kulkea aina vierellä.Vaikeistakin asioista voi kirjoittaa, niiden käsittely siirtyykin usein yv-puolelle.
Hyvää lauantaita, suomalaisia " menestystarinoita" seuraillen, Jospa naapurikylän poika pärjäis illemmalla euroviisuissa!

Onnekasta isoäitiyden odottelua Vilukolle!