Huomasin viime kesällä ritarintoukkia, ne olivat hakkuualueella ja siellä työt olivat kesken.
Arvelin, että ne saattaisi tuhoutua koneitten alle. Otin niitä hoitooni.
Ne syödä rouskuttivat aikansa pääasiassa karhunputkea.
Eräänä päivänä yksi toukka kutoi siiman kepin ympärille
Sitä seurasi koteloituminen
Koteloituminen oli varsinainen taidonnäyte
kuvavideo koteloitumisestaKotelo oli aluksi vihreä, mutta pian se muutti väriä ympäristöön nähden sopivammaksi.
Sitten alkoi pitkä odotus.
Talven kotelo vietti kylmäkellarissa, sen kosteusoloja ja hyvinvointia seurattiin viikottain.
Kevään korvalla se tuotiin sisälle.
Parin viikon päästä perhosen kotelo oli venähtänyt pituutta. Kotelon läpi kuulsi selvästi ritariperhosen keltamustat kuviot.
Parin päivän päästä oli tapahtunut ihme. Aikuinen perhonen oli kuoriutunut.
ritariperhonen pian kuoriutumisen jälkeen
viisi minuuttia kuoriutumisesta
kymmenen minuuttia kuoriutumisesta
kaksikymmentä minuuttia kuoriutumisesta
se tapasi toisenkin vastakuoriutuneen perhosen
pian siivet alkoi olla täysikokoiset
siipien kovettuminen ei tapahtunut hetkessä, eikä se vielä kyennyt lentämään
seuraavana päivänä vein se ulos maisemaan, josta olin se toukkana hakenut
ritari kiersi kierroksen korkealle ilmaan ja levähti koivunoksalle
sinne se jäi.
Jokainen kasvattamani ritariperhonen pääsee vapauteen ja luontoon sitä mukaa kuin kuoriutuu.
![[:9]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/animal-smiley-023.gif "Perhonen")
